Tuusulassa Erkkolaa (täällä) vastapäätä on talo, jossa Aleksis Kivi eli elämänsä viimeiset kuukaudet loppuvuodesta 1872. Lähes 150 vuotta myöhemmin talvella 2022 tämä maalaamaton, pieni lautamökki on kuin vanhasta suomalaisesta maalauksesta. Valkeiden ja puhtaiden nietosten keskellä, lumipeitteisten kuusien ympäröimänä, risuaidan reunustaman maapläntin keskellä. Vaatimattomana, mutta itsetietoisena. Minä elän - edelleen :)
Aleksis Kivi (1834-1872) - syntyjään Alexis Stenvall - kuoli vain 38-vuotiaana tässä veljensä Albert Stenvallin kodissa Tuusulassa. Tätä ennen ensimmäinen suomenkielinen ammattikirjailija oli ollut puoli vuotta hoidossa Helsingissä Lapinlahden sairaalassa mm. mielen sairauksien ja ongelmien takia. Sen aikaisten mielisairaaloiden hoitokeinot olivat nykytiedon valossa epäinhimillisiä ja haitallisia tai jopa vaarallisia. Teemu Keskisarjan kirjassa Saapasnahka-torni - Aleksi Kiven elämänkertomus (2017) hoitoja kuvataan mm. seuraavasti:
”Lapinlahti pakkomakuutti potilaita kylmissä vesialtaissa verkon alla. Oksennusviinikivi tyhjensi vatsan. Lääkittäessä suunavaaja ruhjoi hampaita ja ikeniä. Vakiovempaimia olivat pakkopaita, pakkomuhvi, pakkonaamio, pakkotuoli, pakkovuode ja pakkokäsineet.”
Syksyllä 1872 Kivi kotiutettiin parantumattomana veljensä pieneen kotiin, jossa räätäliveljen ja tämän vaimon lisäksi asui heidän neljä pientä lastaan. Parin kuukauden kuluttua uudenvuodenaattona Kivi kuoli. Viimeisinä sanoina Aleksis Kiven kerrotaan sanoneen veljelleen: ”Minä elän.” Historioitsija Keskisarja uskoo, että nämä sanat mitä ilmeisemmin on totta eikä tarua.
Aleksis Kivestä ei ole jäänyt yhtään valokuvaa eikä elinaikana maalattua muotokuvaa. Yleisin hänestä liikkuva kuva on taidemaalari Albert Edefeltin piirros (1873). Tämän mallina on ollut Kiven ystävän Albert Forssellin (kadonnut) piirros, jonka tämä puolestaan oli luonnostanut neljä vuorokautta kuolleena olleesta Kivestä ennen kirjailijan hautaamista.
Aleksis Kiven kuoleman 150 juhlavuoden 2022 teemana Tuusulan museoissa on osuvasti mielen hyvinvointi. Minä elän - edelleen :)
Albert Edefelt: Aleksis Kivi (1873)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti