Nuutajärvellä oli paljon hyvää, kivaa ja kaunista, mutta myös pettymyksiä. Viimeksi olen vieraillut lasikylässä joskus 10-15 vuotta sitten. Silloin käynti oli iso pettymys. Tuntui, että siellä oli vain suljettuja, huonokuntoisia rakennuksia. Siksi epäröin, kun matkalla Salosta Kokemäelle ohitimme Nuutajärven. Onneksi Ukki halusi pysähtyä.
Tällä kertaa tykästyin lasikylään. Kaikki oli siistiä ja huolella kunnostettua. Hoidettuja kukkia :) ja vanhoja rakennuksia, joihin useimpiin pääsi sisälle katsomaan 1850-luvun hienointa teollisuusarkkitehtuuria. Tilavia korkeita halleja, paljon ikkunoita ja nostalgista rosoisuutta. Ja koirat saivat tulla sisälle niin kauppoihin kuin näyttelytiloihin.
Yli 200 vuotta sitten 1700-luvun lopulla Jacob Wilhelm de Pont (1755-1809) peri kaukaiselta sukulaiseltaan Nuutajärven kartanon. Isänsä Someron Åvikin lasitehtaan patruunan Jacob Reinhold de Pontin (1717-1788) esimerkkiä seuraten Jacob päätti perustaa kartanon maille lasitehtaan. Kulkuyhteydet Nuutajärvelle olivat olemattomia eikä alueella ollut lasinpuhallusperinnettä, mutta metsää oli enemmän kuin kylliksi polttopuita syövien lasiuunien lämmittämiseen. Tämä riitti nostamaan Nuutajärven lasitehtaan Suomen johtavaksi lasitehtaaksi.
Nousu oli kuitenkin hidasta ja lasitehtaan alkutaival hankalaa ja haparoivaa. Kannattamattoman tehtaan omistaja vaihtui tiheästi eikä työntekijöillä ollut riittävästi ammattitaitoa. Vasta teollisuusmies Adolf Törngren (1824-1895) sai lasitehtaan kukoistamaan ja 1850-luvun lopussa Nuutajärvi nousikin suomalaisten lasitehtaiden ykköseksi.
Adolf Törngren peri 1849 isältään kolmen kartanon - Laukko, Nokia ja Nuutajärvi - lisäksi Nuutajärven lasitehtaan. Varakas moniosaaja uudisti, paransi ja laajensi Nuutajärveä merkittävästi rakennuttamalla alueelle ajanmukaisia tuotanto- ja asuinrakennuksia ja hankkimalla tehtaalle osaavia keskieurooppalaisia lasinpuhaltajia. Rakennusten suunnittelijaksi Törngren valitsi aikansa maineikkaan taitajan Turun ja Porin lääninarkkitehdin Georg von Chiewitzin.
Myöhemmin Törngren keskittyi Laukon kartanoon Vesilahdella ja Tampereen seutuun, jonne hänen perustamastaan puuvillatehtaasta kasvoi aikanaan Tampella Oy. Törngrenin lähdettyä Nuutajärveltä lasitehtaan toiminta ja tuotanto alkoi jälleen taantua.
Lasitehtaan toinen nousukausi tuli vasta 1950-luvulla, jolloin tehtaan taiteelliseksi johtajaksi valittiin muotoilija Kaj Frank (1911-89). Frank työskenteli Nuutajärvellä vuosina 1950-73. 1800-luvulla Nuutajärvellä valmistettiin pääosin ikkunalasia sekä pulloja kotitalouksien ja apteekkien tarpeisiin, mutta Frankin aikana tuotantoa laajennettiin värilliseen lasiin sekä yksilöllisesti suunniteltuun ja valmistettuun taidelasiin. Frankin lisäksi Nuutajärven suunnittelijoina toimi useita Suomen eturivin lasitaiteilijoita, mm. muotoilija Oiva Toikka (1931-2019).
Vuonna 1988 Nuutajärven ja Iittalan lasitehtaat - kilpailijat - yhdistettiin ja 2014 yhtiön lasin tuotanto keskitettiin kokonaan Iittalan tehtaalle. Vuodesta 2016 Nuutajärven tehdasrakennukset on omistanut Nuutajärven Lasikylän kulttuurisäätiö, jonka tavoite on tehdä alueesta monipuolinen lasi- ja taidekeskus. Tänä päivänä Nuutajärvellä asuu ja työskentelee itsenäisiä lasintekijöitä sekä muita taiteilijoita ja käsityön ammattilaisia. Alueella vuodesta 1993 toiminut, Toikan ideoima lasialan ammattikoulu jatkaa toimintaansa, samoin 1977 avattu design- eli lasimuseo.
Iso pettymys oli se, että lähes kaikki lasikylän toiminnot - mm. lasimuseo, lasinäytökset, kahvila/ravintola ja useimmat taiteilujapajoista - menivät kiinni jo neljältä. Nämä kaikki jäi minulta näkemättä, mikä harmitti. Etenkin Kaj Frankin entiseen olutpanimoon suunnitteleman lasimuseon sulkeminen loma-aikana niin (liian) aikaisin kismitti. Ja se näytti harmittavan monta muutakin kävijää.
Mutta päällimmäiseksi Nuutajärven lasikylästä jäi positiivinen fiilis. Jos menette käymään, menkää hyvissä ajoin ennen neljää :):)
Tehtaan entisessä punaisessa toimistorakennuksessa toimii nykyään kylähotelli Tyyne.
Rakennuksessa oli aikoinaan myös kylän kauppa, jota piti Viktor Jansson -
kirjailija Tove Janssonin isoisoisä :)
Entisessä varastorakennuksessa on nykyään Iittala/Nuutajärven outlet-myymälä.
Entinen metallipaja toimii nykyään näyttelytilana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti