Angi-tädin ja Maggi-tädin yhteinen huone Rulluddin yläkerrassa.
Vierailin runsas viikko sitten Espoon Hyljelahdessa olevassa Rulluddin huvilassa, jonka omistaa nykyään Espoon kaupunki. Kihlmanin suvun omistuksessa olleen rakennuksen alakerrassa toimii nykyään kahvila ja yläkerrassa on vuodesta 2005 lähtien ollut viisi huonetta käsittävä huvilamuseo.
Rulludd on kahdesta toisiinsa kuistilla yhdistetyistä taloista koostuva huvilakokonaisuus. Yli sata vuotta se oli liike-elämässä ja politiikassa vaikuttaneen ja ansioituneen helsinkiläisen Alfred Kihlmanin (1825-1904) ja hänen jälkeläistensä kesänviettopaikka aina vuoteen 1980 asti. Ensimmäisen vaimonsa kuoltua Alfred peri tämän omaisuuden, minkä avittamana hän osti vuonna 1873 toisen vaimonsa Hildan kanssa espoolaiselta puuseppä Johanssonilta tämän rakentaman, mutta kesken jääneen huvilan. Alfred rakennutti huvilan valmiiksi ja muutti tämän jälkeen vaimonsa Hildan ja neljän poikansa kanssa joka kesäksi kaupunkikodistaan uudelle kesäasunnolleen, kuten varakkailla helsinkiläisillä oli silloin tapana.
Alfredin poikien aikuistuttua näistä yksi - Lorenzo Kihlman (1861-1949) - rakennutti vuonna 1893 isänsä huvilan kylkeen oman, kevyemmän ja siromman lautarakenteisen huvilan, jota alettiin kutsua ”kesähuvilaksi” tai Päijänne-huvilaksi Alfred-isän vankan, hirsirakenteisen ”talvihuvilan” vastakohtana. Vuonna 1908 kahden huvilan välille rakennettiin vielä merelle avautuva, lasi-ikkunainen pitkä kuisti, jonka kautta edelleen voi kulkea huvilasta toiseen.
Myöhempinä vuosina - 1920-40 -luvuilla - Rulluddissa pitkiä kesiä viettivät vanhenevan Lorenzon ja hänen Ida-vaimonsa lisäksi heidän lapsistaan mm. piirustuksen opettaja Agnes ja lastentarhanopettaja Margit sekä Bertil (1898-1977) lapsiensa kanssa: (tulevan kirjailijan) Christerin lisäksi Agneta ja Erik. Joukkoon kuului tiiviisti myös Lorenzon Erik-pojan lapset Gunilla ja Peter, etenkin sen jälkeen kun lasten molemmat vanhemmat - Erik ja tämän vaimo - kuolivat vuonna 1933 auto-onnettomuudessa.
Isovanhempien, vanhempien ja kahden lastenhoitajan lisäksi viiden lähes samanikäisen lapsen kesään kuuluivat olennaisesti myös naimattomat Agnes ja Margit eli tädit Angi ja Maggi, jotka jo ammattiensakin puolesta tykkäsivät lukea, piirtää, askarrella ja leikkiä veljiensä lasten kanssa. Huvilamuseon nuori opas kertoi innokkaana tarinaa, miten tädit istuivat korituoleissa isolla verannalla sateen ropistessa kattoon ja lukivat tuntikausia paksuja satu- ja seikkailukirjoja ympärilleen nauliutuneille lapsille. Ehkä näinkin...
Mielenkiintoinen museo kuvaa Etelä- ja Rannikko-Suomen huvilaelämää 1920-30 -luvuilla. Suurin osa kalusteista ja esillä olevista koriste- ja arkiesineistä on peräisin Kihlmanin perheen ajoilta - lisäksi esillä on mm. perheen valokuvia ja kirjoja.
Jännää ja nostalgista nähtävää joka kuukauden ensimmäisenä viikonloppuna. Aurinkoisena marraskuun alun sunnuntaina paikalla oli yllättävän paljon väkeä - maskit päällä, mutta etäisyyksiä oli välillä vaikea pitää. Onhan ilmainen huvilamuseo vilkkaan ja suositun Espoon rantaraitin varrella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti