Perjantaina piipahdettiin Ukin ja Suomessa käymässä olevan Lontoontytön kanssa Turussa. Ensimmäiseksi suuntasimme kauppatorille, joka huolimatta edelleen jatkuvasta jättiremontista vetää meitä joka kerta puoleensa.
Turun kauppatori on aina ollut yksi parhaita (ellei paras) ruokatori Suomessa. Se päihittää jopa minulle niin rakkaan Salon kesätorin. Plussaa on keskeinen sijainti, useampi mukava kahvipaikka, upea kesäkukkatarjonta ja ennen kaikkea lukuisat pienmyyjät, jotka myyvät tositosi tuoreita vihanneksia, juureksia ja marjoja suoraan omasta ”pihastaan”.
Keskikesällä torin peruna-, tomaatti- ja mansikkavalikoima hakee vertaansa. Lauantaina oli valittavana mm. kymmenkunta eri mansikkalajiketta ja useita eri tomaattivaihtoehtoja. Aiemmin en ole törmännyt siihen, että myös tomaatit myydään lajikenimien perusteella, samaan tapaan kuin perunat ja mansikat. Ja että myyjät osaavat monisanaisesti - ja ymmärrettävästi - selittää niin eri peruna- ja mansikka- mutta myös tomaattilajikkeiden eroja. Tällä kertaa päädyimme tuttuihin Annabelle-perunoihin, superhyviin ja makeisiin Bounty-mansikoihin ja tomaattilajikkeeseen, jonka nimi on unohtunut, mutta jota myyjä kuvaili puolihapokkaaksi ja omaksi suosikikseen :):)
Ostosten jälkeen poikkesimme torin reunan kutsuvaan Einon kahvilaan - Cafe Eino. Kahvi oli hyvää ja kahvileivät maittavia, mutta ennen kaikkia lumouduin ystävällisestä ja huomaavaisesta palvelusta. Ensin Eino (?) tuli kysymään, saako koirille antaa herkkupaloja ja luvan saatuaan tarjosi sekä Murulle että Chloelle muhkeat kinkkusiivut. Kahvit juotuamme nuorempi myyjä tuli vielä rapsuttelemaan koiria ja toi niille uudet juustoherkut. Vessaa kysyessämme Eino (?) saattoi Ukin ja minut ystävällisesti viereiseen työtekijöiden siistiin pesutilaan.
Turun tori ei pettänyt nytkään :):) Palaamme varmasti, ja toivottavasti vielä tänä kesänä...
Bountyn pauloissa
Vihannesten voimalla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti