On etuoikeus asua maassa, jossa on neljä vuodenaikaa. Saa kunniapaikalta seurata, miten auringon lämpö ja valo muuttavat luontoa ja ihmisiä. Kaikki puhkeaa hetkessä kukkaan.
Olen aina rakastanut sitä lyhyttä hetkeä keväästä, kun koivujen hiirenkorvat ovat puhjenneet mutta eivät vielä ole auenneet täysikokoisiksi lehdiksi. Ja kun hennot kerkät alkavat työntää päätään tummanvihreistä kuusenoksissa. Hieman tahmeina, mutta poskenpehmeinä ja herkän vihreinä.
Tänä vuonna saan koivujen ja kuusten lisäksi seurata Kaivopuiston rannan lehtikuusten neulasten puhkeamista kevätilotteluun. Mistä se kaikki kasvun ja uudistumisen voima - auringosta ja valosta :)
Mahtava oivallus tuo lehtikuusien ensivihreän hetki!
VastaaPoistaMeilläkin on niitä täällä lähellä useammassakin paikassa, vaan en ole koskaan huomannut tuota ensimmäistä vihreää aikaa.
Minäkin lumouduin...
Poistasama täällä, rakastan tätä kevään heleyttä. meillä kasvaa pihassa, siis molemmissa pihoissamme, isoja lehtikuusia. ne ovat todella kauniita, vaikka kääntöpuolena onkin paljon lehtikuusen kuivuneita oksia maassa. mut nekin ovat käpyineen kauniita. noukun välillä niitä maljakkoonkin. myös vaahterat heleä vihreys ihastuttaa parhaillaan. eilen tääl koivuihin hiirenkorvat, katselen juur aamukahvia juodessani tuvan ikkunasta sarkojen takana näkyvää koivikkoamme, täl hetkellä en voisi kuvitella kauniinpaa näkymää.
VastaaPoistaIhana kuulla, että saat seurata samaa lehtipuiden muuntautumisnäytelmää! Ja aurinkoahan näyttää riittävän.
Poista