Olin sunnuntaina aamupäivällä lähdössä kahden koiran - Murun ja Chloen - kanssa takaisin kaupunkiin. Muru nukkui jo tyytyväisenä auton kuljetuskopassa, mutta Chloe oli jumittunut mökin rappusille. ”En lähde täältä paratiisista”, tuntui koira ajattelevan.
Vähän siltä minustakin tuntui kauniin auringonnousun jälkeen. Onneksi kaupungissa minua odottivat mukavat valssitreenit, toisin kuin koiria...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti