Olin Äitimuorin seurana hänen käydessään lääkärissä Kampissa. Tutkimusten jälkeen niin potilas kuin saattaja kaipasivat rauhallista kahvipaikkaa. Muistin, että Tennispalatsin yläkerrassa on joskus ollut mukava kuppila, joten suuntasimme sinne.
Olisinpa keksinyt toisen paikan kuin tämän Steam-nimisen kahvilan (täällä). Huonojalkaisen 88-vuotiaan äitini kanssa en enää viitsinyt lähteä etsimään uutta paikkaa, joten tähän oli tyytyminen: Kolkko ja tylsä sisustus. Meluisa ja levoton meininki. Tiskin takana hoputtava, keskittymätön ja ohikatsova nainen. Pöydillä kasapäin käytettyjä kuppeja, lautasia ja ruokajäännöksiä, joita asiakkaat yrittivät sysätä sivuun. Houkuttavasta leivosvitriinistä huolimatta kevätrulla oli mauton, cookie kuivunut ja latte haalea.
Ainoa plussan puolelle jäävä asia oli seura. Onneksi seura eli Äitimuori tykkäsi syömästään juustokakusta, joka minusta näytti pliisulta ja teolliselta.
Huonoista kokemuksistani huolimatta kahvilassa oli paljon monenikäistä väkeä. Yksi syy taisi olla vieressä oleva HAM-museo, jossa japanilaisen Kusaman pilkkunäyttely (täällä) on auki viimeistä viikkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti