torstai 5. tammikuuta 2017

Juho - äitini isä

Juho 35-vuotiaana vuonna 1922

Juho - Pohjanmaalla Jussi ja läheisilleen Jukka - syntyi Lapualla maanviljelijä Matti Fredrik (1856-1928) ja emäntä Amanda Justiina (1862-1941) Talvitien esikoispoikana 13.5.1887. Perheessä oli tuolloin kaksivuotias Aura-tyttö, joka kuoli syksyllä 1944. Yhteensä perheeseen syntyi 14 lasta, joista Juhon ja Auran lisäksi vain neljä sai kasvaa aikuiseksi: Toivo (1888-1967), Lydia (1894-1919), Olga (1897-1961) ja Laimi (1902-76). 

Toivo peri isänsä jälkeen sukutalon, jossa hänen jälkeläisensä asuvat edelleen. Naimaton ja lapsirakas Olga-täti jäi asumaan Toivon isännöimään taloon ja hoiti talon lasten lisäksi minua kesällä 1953, kun äitini toimi kunnanlääkärin sijaisena Lapuan lähikunnissa.

M.F.Talvitie, kuten Juhon isää yleisesti kutsuttiin, oli ison talon isäntänä aktiivinen maatalouden uudistaja sekä pitkäaikainen kunnan, seurakunnan ja säästäpankin luottamusmies (täällä). Hän oli jopa vuosien 1909 ja 1910 eduskuntavaaleissa Suomalaisen puolueen ehdokkaana, vaikkei tullutkaan valituksi. 

Juho kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen reaalilyseosta 1907 ja jatkoi opintojaan Hannoverissa Saksassa ja Sveitsin Bernissä suorittaen eläinlääkärin tutkinnon 1912. Suomeen palattuaan Juho toimi kolme vuotta Lapuan eläinlääkärinä 1913-16. 

Marraskuussa 1916 Juho erotettiin eläinlääkärin toimesta, koska hän oli värvännyt miehiä jääkäriliikkeeseen. Suomesta lähti vuosien 1915-18 aikana noin 1800 nuorta miestä vapaaehtoiseen sotilaskoulutukseen Saksaan. Lähdön oli tapahduttava salaa, koska Suomessa oli 100 000 venäläistä sotilasta ja maa kuului vielä Venäjän keisarikuntaan, joka oli Saksan päävihollinen. 

Santarmit saivat tietää Juhon värväystoimista keväällä 1917, joilloin hän pakeni Lapualta santarmien takaa-ajamana ensin hevoskyydillä heinäkuormaan piiloutuneena Vaasaan jatkaen laivalla Merenkurkun yli Ruotsiin ja edelleen Saksaan. Saksassa Juho (peitenimi Tallwitz) liittyi jääkäripataljoona 27:n konekiväärikomppaniaan. Ensimmäisen maailmansodan (1914-18) lopputapahtumiin hän osallistui taistellen hetken Saksan itärintamalla, mutta pääosin hän toimi eläinlääkintäupseerina armeijan hevossairaaloissa. 

Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuussa 1917, ja Juho palasi jääkäreiden pääjoukon mukana 25. helmikuuta 1918 ja osallistui nelikuiseen sisällissotaan (27.1.-15.5.1918) valkoisten puolella, kuten suurin osa jääkäreistä. Maaliskuussa 1918 hänet nimitettiin armeijan ylieläinlääkäriksi, jota virkaa hän hoiti toimen lakkauttamiseen eli 1940-luvun loppuun asti. Itsenäisyyspäivänä 1927 Juho ylennettiin eläinlääkintäeverstiksi.

Vuosina 1923-26 Juho palasi vielä Berliiniin opiskelemaan eläinlääketieteen jatkoksi lääketiedettä suorittaen lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Berliinin yliopistossa 1926. Tällä reissulla hän tapasi tulevan vaimonsa Alma Mäkelän (täällä), jonka kanssa hän meni naimisiin jouluna 1926. Pariskunnalle syntyi vuosina 1927-34 neljä lasta. 

Suomessa Juha toimi ainoastaan eläinlääkärinä, ja harjoitti lääkärin tointa vain perhepiirissä. Erottuaan armeijasta hän täydensi Saksassa opiskelemansa lääkärin tutkinnon Helsingin yliopistossa opiskellen samoilla kursseilla kuin tyttärensä eli äitini. Saksan vuosina Juho kiinnostui mm. homeopatiasta, josta hän julkaisikin ainoan suomenkielisen lääketieteellisen artikkelinsa (xx). Äitini mukaan hän lääkitsi lastensa syyliä mm. homeopaattisella arsenikilla.

Juho kuoli 62-vuotiaana vuonna 1950 eli kaksi vuotta ennen syntymääni. Hän sai yöllä nukkuessaan ilmeisesti sydänkohtauksen työmatkalla Lappeenrannassa leikattuaan edellisenä päivänä hevosia. Hänet siunattiin lähinnä poikansa toiveesta sotilaallisin menoin ja haudattiin Lapualle.

Äitini isä on ainoa neljästä isovanhemmastani, jota en ole tavannut. 


Juho 60-vuotiaana

2 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen historia.
    Talvitie on meille kääntäjille tuttu nimi. Jyrki K. Talvitien Tekniikan sanakirja on yksi niistä perusteoksista, jotka ainakin minun sukupolven kääntäjät hankkivat ensimmäiseksi ja jota ilman ei ennen Googlea tullut ollenkaan toimeen. Teosta ei ole enää päivitetty pitkään aikaan ja jos joku kysyy "onko tämä sana Talvitieltä?" tietää, että sanalle saattaisi olla jo uudempi käännös olemassa.
    Olisikohan teidän sukulaisia? Tällaista tuli mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Risa, tunnen aika huonosti tuota äitini sukua, joten täytyy sanoa etten tiedä. Mutta Talvitie on hyvin yleinen pohjalainen sukunimi, joten sukuaisuus on epätodennäköistä. Ja pohjalaiset suvut ovat olleet yleensä monilapsisi, joten serkuksetkin ovat nopeas vuosien kuluessa erkaantuneet toisistaan. Mutta jatkan tutkimuksiani...

      Poista