Nukuin viime yön mökillä. Yksin - ei Ukkia, ei koiria, ei lapsia, ei pikkumiehiä. Elämäni ensimmäinen yö yksin mökillä, ja mökki meillä on ollut sentään jo 30 vuotta. Nytkin jäin yksin vähän vahingossa - ja yllätyin positiivisesti.
Olimme tavallisuudesta poiketen tulleet mökille kahdella autolla. Sunnuntaina teimme lähtöä takaisin kaupunkiin ja Ukin, Juniorin ja koirien lähdettyä päätin jäädä vielä siivoamaan niin sanotusti suurimmat. Talviviikonloppuina mökkiä ei ole pahemmin siivottu. Silloin touhutaan pääosin hämärässä, pimeä ja uni tulee aikaisin eikä sotkuja "näe". Nyt aurinkoa ja valoa riittää jo kuudesta yhdeksään ja pölypeikot ja hiirenpapanat hyppivät silmille ja nenille.
Mökille jäätyäni siivosin, siivosin ja siivosin. Ja se oli ihanaa! Tuli puhdasta ja siistiä, ja oli aikaa toimia rauhassa ja omaan tahtiinsa. Yhtäkkiä kello olikin kahdeksan ja olin jynssännyt vasta makkaria ja eteistä. Mitä nyt välillä pysähtynyt lukemaan vanhoja kirjoja ja lehtiä. Silloin se tapahtui. Päätin jäädä yöksi ja jatkaa rauhassa siivoamista maanantaina. Tänään maanantaina päätin jäädä vielä toiseksi yöksi.
Olen yllättynyt, miten nautin yksinolosta ja hiljaisuudesta. Aiemmin en ole halunnut enkä oikein uskaltanutkaan yöpyä yksin mökillä, eikä siihen ole töiden ja perheen takia ollut mahdollisuuttakaan.
Aamun sateet on vaihtunut punertavaan auringonlaskuun ja kolea tuuli on tyyntynyt. Västäräkkipari hyppii saunan ympärillä. Innokas hiiri kuuluu riehuvan pesualtaan alla pyrkien roskikseen. Huomenna pitää hankkia hiirenluokku.
Siivousflow on ihanaa. Minäkin tänään heittäydyin siihen. Ja varmasti on ollut myös palkitseva kokemus tuo yksin vietetty yö mökillä.
VastaaPoistaTosi flow se olikin. Pnneksi, sillä edellisestä on aikaa. Kunpa tietäisikin, miten se loihditaan päälle.
PoistaHui, yksin mökillä. Minulla tuollaista rohkeutta ei vielä ole, mutta jospa joskus tulee.
VastaaPoistaSiivous on juuri parasta, kun sitä saa tehdä silloin, kun on into päällä. Kevät saa kyllä monesti flown aikaan. Minä kärsin opettajana ollessa siitä, että koulussa oli koesuma juuri silloin, kun olisi innostanut siivota. Nyt olen sukeltanut komeroihin, ja juuri kuten sinäkin olen jäänyt välillä tutkimaan löytöjä kaikessa rauhassa.
Hyvää mökkielämää edelleen!
Kiitos Marjatta. Mökille palataan jo torstaina odottelemaan lasten porukoita ja Äitimuoria, jotka visiteeraavat tipoittain. Kivaa! Varsinkin kun sain siivottua.
PoistaRohkea sinä! Mahtoi olla ylellistä omassa rauhassa putipuhtaassa mökissä.
VastaaPoistaEhkä pelkään vähemmän kuin ennen, ehkä olen vain vanhentunut. Mutta yöpyminen yksin tuntuu itsestään selvältä, kun vielä joku vuosi sitten, eka ajatus oli "hui".
PoistaMinä olen aina viihtynyt "yksin" mökillä, tosin yleensä on kolmen koiran lauma mukana. Ei ole ikinä tullut mieleenkään pelätä, enemmän pelkään kotikotona yksin (no en kyllä juuri sielläkään, jos meikäläisen joku yöllä vie niin todennäköisesti aamuvalossa tuo takaisin). Nautin perheen ja ystävien seurasta, mutta mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän huomaan kaipaavani yksinoloa.
VastaaPoistaMaija, huomasin kommenttisi vasta nyt. Minäkin huomaan oikein etsiväni yksinoloa iän karttuessa. Liekö yleinen piirre? Nauttiin omastakin seurasta - ja ajatuksista.
Poista