Muru on poikkeusyksilö. Ensinnäkin se on poikkeuksellisen ihana, mutta toiseksi sille ei kasva ollenkaan karkeaa karvaa, kuten kääpiösnautsereille normaalisti. Muru jää myös aikuisena pehmeäkarvaiseksi. Trimmaaja sanoi, että tämän takia se saattaa talvella palella muita käppänöitä herkemmin. Eikä kelpaa näyttelyihin, mikä ei meitä haittaa.
Aiemmilla koirillamme, 12-vuotiaana kuolleella walesinspringerspanielilla ja Opiskelijatytön 6-vuotiaalla espanjanvesikoira Chloella, ei koskaan ole käytetty takkeja. Mutta nyt Mummi siis määrättiin takin ostoon.
Ostin koirakaupasta ihanan teddyvuorisen mustan koiratakin, mutta palautin sen seuraavana päivänä. Muistin että olin ostanut kesällä kirpputorilta itsetehdyn vihreän koiratakin. Oli ommeltu heijastinnauha ja kaikki. Se tuntui jopa paljon sopivammalta ja taipuisammalta kuin ostotakki, ja oli mieluisampi sekä Murulle että Mummille. Ja hintakin oli sopivampi, vain kaksi euroa, kun kaupantakki olisi ollut 73 euroa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti