Kevät, kesä ja syksy kuluvat nopeasti. Marraskuun toiseksi viimeisenä päivänä Esikoinen viimein möyhään illalla soittaa ja kertoo, että nyt he ovat lähdössä Kätilöopistolle. Yö nukutaan Ukin kanssa puhelin tyynyn alla. Aamulla lähdetään tyynnyttämään hermostuneisuutta Hakaniemen hallikahvilaan. Kännykkä taskussa, nopeasti vastattavissa.
Ennen yhdeksää Vävyltä vihdoin tulee kännykkään odotettu kuva pienestä kurttunaamasta, jota Ukin kanssa onnellisina tihrustellaan. Huopaan kääritty pieni poikavauva makaa äitinsä vatsan päällä. Esikoistyttäremme kymmenen minuutin ikäinen esikoispoika - ensimmäinen lapsenlapsemme.
Rakas Pieni, tuot meille valtavasti iloa!
Mummin onnea ♥
VastaaPoistaNäin on ja ilot vaan jatkuu pikkupojan kasvaessa. Lupasi leipoa meille huomiseksi kakun, kun Ukin kanssa menemme juhlimaan päivänsankaria.
PoistaVoi saispa tuollaisen onne joskus kokea!
VastaaPoistaSuosittelen, vaikka se ei enää olekaan meistä kiinni.
Poista