Tänään saatiin vieraiksi Äitimuori Poikakavereineen, reippaat 85-vuotiaat. Nautimme Ukin taikomista herkuista (eilistä keittoa, sienirisottoa, kanaa ja jätskiä) ja toistemme seurasta. Äitimuori toi taas suklaata, joka pantiin tiukasti komeroon seuraavaa juhlahetkeä odottamaan, ja ostamansa paperisen joulutähden, joka kuulema "pyörii holtittomasti".
Opiskelijapoika ja Juniori kuuntelivat Ukin ja Poikakaverin jutustelua nuoruutensa unelmista ja uravalinnoista. Äitimuori kertoi eilisestä teatterimatkastaan Poriin "näyttelivät hyvin, mutta en ymmärtänyt mitään". Muru makasi väsyneenä ketarat suorina pöydän alla.
Voi teidän Herkkuja! Osaat kuvata niin, että teidän elämänne vaikuttaa maailman lupsakkaimmalta ja ihanimmalta ison perheen yhdessäololta.
VastaaPoistaHei Marjatta, kaikilla meillä varmaan on ilomme ja surumme. Aloin kirjoittaa blogia vajaa vuosi sitten tilanteessa, jossa elämään tuli yllättäen enemmän surua. Etsin päiväkirjatyyppisesti elämästäni iloisia asioita, jotta näkisin myös ne vaikeuksista huolimatta. Siksi postauksissani korostuu elämän pienet ja isot ilot.
Poista