Minulla on neljä punaista putkituolia, jotka ajautuivat meille isäni kuoltua 1980-luvulla. Isäni oli perinyt ne Vilho-enoltaan, joka kuoli naimattomana ja lapsettomana. Vilho Vainio oli Karkun mummin veli, joka syntyi ja kuoli Lammilla Karkun mummin kotipitäjässä. Luultavasti isäni päällysti tuolit uudelleen 1960-luvulla. Tuoliryhmään kuuluu myös kaunis keltaiseksi petsattu pyöreä, putkijalkainen pöytä.
Köpiksen Designmuseossa oli esillä lähes samanlainen tuoli, joka oli arkkitehti ja suunnittelija Marcel Breuerin (1902-1981) suunnittelema. Netistä selvitin, että myös Vilhon tuolit ovat ilmeisesti Breuerin Cesca-tuoleja, joita valmistettiin vuonna 1928 erilaisista istuinmateriaaleista sekä käsinojilla että ilman.
Kaksi tuoleista ovat jo kulkeutuneet Esikoisen kotiin ja toiset kaksi ovat menossa Lontoon tytölle, kunhan hän jotkus kotiutuu Suomeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti