Leipomispäivä

Meillä juhla-ateria syötiin jo kiirastorstaina. Tänään oli West Charkin lammasmakkaraa, hapankaalia, Salon torilta ostettua imellettyä perunalaatikkoa ja avocadosalaattia - ja tietysti jätskiä. Juomana lähdevettä ja frissiä.

Mutta me leivottiin Ukin kanssa: Ukki ruissämpylöitä ja Mummi juustokakun Täydellinen ohje -kirjan mukaan. Kakku saa tekeytyä jääkaapissa huomiseen, kun Opiskelijapoikakin palaa mökille. Ilona, huomaathan sydämen!

Sinitiaispari pyöri koko aamupäivän ikkunan edessä olevan linnunpöntön ympärillä. Toivottavasti pönttö kelpaa kesäasunnoksi edellisvuosien tapaan. Lintutouhujen seuraaminen on jokakesäinen ilomme.

Retki Turkuun

Eilen lankalauantaina ajoimme mökiltä Turkuun pitsalle ja kirjakauppaan. Piirtämisestä innostunut Juniori löysi Human Anatomy for Artists ja Mummi nappasi kauniin, perinneohjeita sisältävän Täydellinen ohje - Olivian parhaat reseptit (Ruster&Repo), Ukki jätti keräämänsä kirjat tiskiin muistaessaan kirjapinot nojatuolinsa vieressä.

Ja sitten herkulliselle pitsalle Denniksen pitseriaan. Paikka on aina täynnä, mikä kuvannee hyvää hinta-laatusuhdetta ja valtavaa pitsavalikoimaa. Pitsapohjat on Mummin makuun: ohuita, rapeita ja rasvaisia. Juniori otti jonkin tulisen pitsan, Ukki presidenttiSaulin ja Mummi kokeili äyriäis-aioli-kirsikkatomaattia. Hyvää ja kivaa oli, vaikka Ukin piti naputtaa tuplaespresson hinnasta (5,9 euroa). Onneksi osasi maksaessa tehdä sovinnon tarjoilijatytön kanssa ja sopu kotimatkalle oli pelastettu.

Loput otettiin doggie bagiin ja herkuteltiin tänään aamupalalla. Tuli mieleen ystäväni Ina, joka aina yhdessä syödessämme pyysi jämät pussiin mukaan jo edesmenneelle Amalia-koiralle. Silloin emme koskaan saaneet näin tyylikkäitä pusseja.

Pääsiäisaamun rauhaa

Elämää

 

       .... luonnonkauniina ja käytössä kuluneena ....

30.3.1926

Isäni syntymäpäivä - itsepäiset ja herkät oinaat kulkee suvussa. Isä on viime päivinä ollut useasti mielessä, vaikka kuoli jo lähes 30 vuotta sitten. Lumien sulattua käyn taas kauniilla Kulosaaren hautausmaalla jonne isäukko on haudattu seinänaapurinsa viereen.

Outo hiljaisuus

Pääsiäinen on vasta edessä, mutta meillä se on jo juhlittu. Söimme jo eilen eli kiirastorstaina pääsiäismenuun lampaasta suklaamuniin. Lampaanpaisti marinoitiin lopulta hunaja-yrtti-valkosipulilla ja hyvä tuli. Ukki vähä kyseli suolan perään, mutta kulinaristivävy kehui maukkaaksi. Vajaa kolmen kilon viulusta jäi vain rippeet. Kahvin kanssa herkuttelimme Esikoisen tekemällä valkosuklaakakulla. Kiva kun kokeilee aina uusia reseptejä, toisin kuin puolukkapiirakkaan pinttynyt äitinsä.

Syy pääsiäisjuhlamme aikaistamiseen oli nuorison tiukat aikataulut. Tällä järjestelyllä saimme kaikki paikalle Enäjärven mökille - Esikoisen pikkupojista Opiskelijatytön poikakaveriin, yhteensä 11 henkeä. Sunnuntaiaamuna Esikoisen perhe lähtee kaveriporukalla Lappiin ja Lontoon tyttö palaa suurkaupunkiin.

Mummin ja Ukin seuraksi jäi sentään Juniori, Koira ja pikkupoikien tyhjä robottilaatikko. Ja jääkaappiin unohtunut mämmi. Josko suklaamuna ja ihanat narsissit auttaisivat tottumaan taas outoon hiljaisuuteen ja kiireettömyyteen.

... ja päivä mökillä

Aamu mökillä

Mökillä saa paistaa nakkeja vaikka heti aamulla. Ukki ja pikkumies ennen seitsemää kiirastorstaiaamuna. Pojat poltti takkaa ja käristi makkara - poikien äiti sai hetken jatkaa unia
majakkahuoneessa. Koirakin oli innoissaan.

Ennen puoltapäivää ehdittiin vielä Salon torille, josta ostettiin kuudella eurolla linnunpönttö ja Värjärin pöydältä huovutetut punaiset sydämet Mummin ja Ukin romanttisia hetkiä varten. Jee!

Full moon

Pääsiäistä kohti 5

Mökillä rairuoho onnistui. Kaupungissa pienempiin purkeihin laittamani siemenet kasvattivat pari vaivaista haiventa, ilmeisesti pääsivät kuivumaan. Nyt jatkavat elämäänsä jo roskiksessa.

Lontoon tyttö tuli eilen Helsinkiin ja tänään tulee Esikoisen ja pikkupoikien kanssa mökille. Mummin pitäisi aloittaa mökin kevätsiivous ennen porukoiden tuloa. Kuvittelin että aikaa olisi pari päivää, mutta muuttuikin pariksi tunniksi. Otetaan vähän vain suurinta - ala Ukki.

Pääsiäistä kohti 4

Ostettiin lampaanpaisti Hakaniemen hallin Reinin lihasta ja maailman parasta yrttifetaa ja valkosipulioliiveja tätä vastapäätä olevasta Maustekeitaasta. Nyt pitäisi keksiä viululle marinadi. Usein olen tehnyt kahvi-voi-yrttitahnaa, mutta myös öljy-yrttisekoitus on ollut hyvä. Ja paljon valkosipulia. Ehkä tärkein juttu on se, että paistin ottaa lämpenemään tarpeeksi aikaisin kuten Ihamäki Radio Suomessa muistuttaa aina ennen joulua ja pääsiäistä.

Viimein mökillä!

Piti tulla mökille jo sunnuntaina, mutta päästiin vasta tänään tiistaina. Suurperheessä suunnitelmat usein venyy. Mikulizin Hämeentien remontti tarvitsi Ukin apua, ainakin Ukki asian niin tulkitsi. Lisäksi eilisaamuna piti päivystää putkimiestä, kun remontin vilskeessä oli vesijohtoon tullut tippavuoto. Onneksi saatiin tiiviisti korjattua.

Päivään mahtui myös Kaupunkimukavaa: Hakaniemen torille oli ilmestynyt Torisiskojen kahviteltta - ensimmäinen kerta tänä keväänä. Nautittiin Ukin kanssa auringosta ja iloisista myyjistä.

Matka mökille oli upea: takaikkunasta näkyi nouseva kuu ja etuikkunasta laskeva aurinko.

Oivander 1 v

Lähdetäänkin vasta tänään mökille. Eilen meni odotettua myöhempään kun menimme vielä Pikkupojan synttärien jälkeen syömään porukoiden kanssa. Nuorison ehdottamassa nepalilaisessa Himsikhar-ravintolassa sai yllättävän hyvää ruokaa. Ja kiva oli taas rupatella nuorten kanssa. Ja sain maanantaiaamuna pestyä pari isoa olkkarin ikkunaa - aurinko tuntuu vielä ihanammalta.

Synttäreille Esikoinen oli puolisoineen laittanut moussekakun ja itsetehtyjä makeisia (tryffeleitä ja toffeeta). Hyvää! Päivänsankari tepasteli aurinkoisena ympäri lukaalia ja nautti sukulaisten haleista ja pusuista. Ihanaa, että pikkupojilla on vielä neljä hyväkuntoista isovanhempaa. Edellisen yön Lappeenrannan mummi ja pappa olivat hoitaneet poikia ja nuoret vanhemmat saivat nauttia rauhallisesta illasta ja yöstä.

Pääsiäisvitsoja

Lähdemme jo tänä iltana mökille pääsiäisen vietton. Koirakin pääsee mukaan! Saamme katsella runsaan viikon aitiopaikalta luonnon heräämistä!

Olin aamupäivällä Itä-Helsingissä Koiran kanssa kävelyllä. Koiralle vaikeaa. Tunnin aikana vastaan tuli toistakymmentä mitä omituisinta noitaseuruetta vitsat käsissä. Koiraparka. Vähä ymmärsin noitaperinteen valittelijoita, jos kaikki 10 seuruetta (= n. 30 lasta) tulee peräjälkeen ovelle. Meillä kävi mukavat naapurin lapset ja pari muuta noitaryhmää. Sopivasti iloa. Ja sitäpaitsi naapurinlapset ovat aina tehneet tosi vaateliaita ja kauniita vitsoja, joita oikein odotan.

Virvon varvon vitsasella

Koskettelen pajun oksasella

Isännälle ikä pitkä

Emännälle perä leveä.

Tyyliä Kalliossa

 

Pääsiäistä kohti 3

Siskontytön juhlat

Olimme porukalla juhlistamassa Siskontytön - kummitytön - valmistujaisia. Kivat juhlat, paljon iloisia nuoria. Tytön isä muistutti nuoria unelmien tärkeydestä. Mummi (tytön kummitäti) puhui pysähtymisen merkityksestä - välillä kannattaa pysähtyä, jotta saa aikaa tutustua myös itseensä ja kumppaniinsa. Lahjakin oli valittu tätä ajatellen: kapea kahdenistuttava puupenkki.

Espanja - Suomi 1 - 1      herttileijaa!!

Rauhaa keskustassa

Kummallinen, ympäristöön sopimaton pönttö, jonka olen kiertänyt kaukaa. Tänään kävelin taas pöntön ohi kuluttaen tunnin odotteluaikaa kahden tapaamisen välillä. Pönttö oli jo selkäni takana, kun käännyin ympäri ja menin sisälle. Hämmästyin.

Uskomattoman kaunis, valoisa, sopusuhtainen puukappeli. Ihanat puuseinät, joita halusi silittää. Rakennuksen sisällä asui rauha - saattoi istua omissa ajatuksissa. Pieni alttari, jossa paloi kynttilä ja vaasissa valkoisia tulppaaneita. Takaosassa paikka rukouskynttilöille ja sivulla kutsuva tyynyröykkiö. Varttitunnin aikana sisällä kävi pari nuorisoporukkaa, kaksi keski-ikäistä naista ja yksi eläkeläispari. Aulassa olisi saanut ilmaiseksi kahvia ja keskustelukumppanin. Taidanpa pistäytyä toistekin.

Laulun taikaa

Näin tämän ilmoituksen pylväässä Itä-Helsingissä jo pari vuotta sitten. Silloin jo heräsi kiinnostus ja halu laulaa vaikka variksen äänellä. Sain unelman toteutettu vasta tänä talvena toisaalla eli Lauluavaimen seniorilaulukurssilla. Harmikseni huomaan, että ryhmän viimeinen kerta on jo nyt maaliskuussa. Toivottavasti "varisryhmämme" uskaltaa esiintyä Lauluavaimen kevätjuhlissa toukokuussa. Mukava opettajamme Maija kannustaa, mutta 1950-luvun lasten tapaan ryhmä empii, vaikka todellisuudessa me kaikki haluaisimme esiintyä. Katsotaan mitä tapahtuu.

Aamulenkillä tekniikka petti. Kävelypolun vieressä oli kaatuneen puun korkea kanto ja siinä hakkaili suuri palokärki. Se jatkoi häiriintymättä ja sain seurata sen puuhia vain parin metrin päästä. Kaivoin taskusta varovasti uuden älypuhelimeni. Juuri kun otin kuvaa, tekniikka meni pimeäksi. Akku loppu!!      Seisoin pitkään ja painoin kuvan mieleeni. Upea hetki.

Kävelykeskiviikko

Tuntuu korkeemmat voimat suosivan mummoja. Aamu oli taas pilvinen, mutta iltapäivällä helli aurinko kun mummot taivalsivat jälleen Tapiolan keskustaan. Kylmästa viimasta huolimatta, nautittiin. Vastaan tuli vain valkoisia koiria -suuria ja pieniä, mielenkiintoista.

Äitimuorikin oli viimein löytänyt varastoistaan syksyn Tallinan matkalla ostaneensa lämpimät, "kevythuovutetut" tumput. Seuraava sukunaisten Tallinan matka on jo varattu kuukauden päähän. Kivaa!!

Katsottiin Juniorin kanssa kymmenen vuotta vanha toiminta- ja jännärileffa Vertical limit. Vuorikiipeily- ja sukellusvene-leffat ovat erikoisherkkuani, joten tämäkin maistui. Veli lähti pelastamaan K2-vuorelle kiipeliin jäänyttä kiipeilijäsiskoaan. Lisänä vähä rakkautta ja yksi paha miljonääri.

Tyyliä Sörnäisissä

Sukat Siskolle!

Tänään on Pikku Siskon syntymäpäivä - vasta ensi vuonna täyttyy pyöreät. Sisko on hiihtomatkan jälkeisessä räkätaudissa ja onnitteluhalaukset jää tänään väliin, mutta villasukat on tulossa!

Syntymäpäivämme on viiden päivän välein maaliskuussa ja lapsuudessa 1950-luvulla Helsingin Lauttasaaressa niitä juhlittiin tavallisesti yhdessä. Vakiovieraita oli tomera Pikkumummi ja kaunis ja tyylikäs ja silloin vielä lapseton Ulla-Marja -täti, pikkutyttöjen ihailun kohde. Muistan korostetun kapean vyötärön, korkokenkien sipsutuksen ja punatut huulet - aaaah, täydellinen fifties-lady.
Alla siskokset juhla-asuissa.

Mökkiaamu

Ikääntymisen mukaviin puoliin kuuluu, että mökkimatkoja voi venyttää, toisin kuin kiireisinä työvuosina. Nyt heräilimme rauhassa aurinkoiseen aamuun Enäjärven rannalla ja pakkaamme kimpsumme rauhassa vasta puolelta päivin.

Blogikaveriltani Värjäriltä sain tietää, että eilen illalla oli Salossakin komeat revontulet. Kun mainitsin Ukille, hän kertoi ihailleensa niitä illalla Juniorin kanssa saunan kuistilta. Eikä kutsunut minua? Eikö muistanut että olen intohimoinen kuun ja pilvien liikkeiden tuijottaja? En ole koskaan hänelle maininnut revontulista, kun en ole voinut kuvitella että niitä voisi nähdä myös Salossa.

Nythän tietää senkin salaisuuteni - mitähän muuta on piilossa vielä yli 30 yhteisen vuoden jälkeen. Luulee että toinen tietää jo kaiken!

Joutsenpari saapui tänään Enäjärven Särkilahdelle! Kovista yöpakkasista huolimatta Kevät on saapunut. Värjärin tekemä pääsiäiskranssikin löysi paikkansa mökkikeittiön ovesta.

Maalaismarkkinat

Käytiin Fiskarissa, jossa oli maalaismarkkinat eli näyttelyhallissa myytiin lähituottajien ruokaa, puutuotteita ja lampaantaljoja. Maisteltiin mämmijäätelöä, erikoissinappeja ja kylmäsavustettua siankinkkua ja mukaan ostettiin lampaanmakkaroita ja karpalohilloa.

Ennen mökiltä lähtöä huomattiin netistä, että ravintola Wärdshusissa oli markkinatarjouksena kaksi lounasta yhden hinnalla. Kutsuttiin ruokaseuraksi Äitimuori ja Poikaystävä, jotka ajoivat paikalle Hesasta tekniikan eli googleMapsin opastuksella. Sillai yli 80-vuotiaat nykyään!

Yhdessä herkuttelimme mm. pitkäänkypsytetyllä sianposkella ja nauroimme Poikaystävän savolaissukkeluuksille ja Mummin ja Äitimuorin hitaalle sytytykselle.

Taitava Siima

Mökillä aamulla -18C, joten aamuksi suunnittelemani kävely siirtyi puoleen päivään. Kaivoin mökkikaapeista lämmintä lähtiessä, mutta en löytänyt yhtään tumppuja. Liekö siivousMummi ollut liian innokas. Vasta takaisin tullessa löysin kaapin pohjalta ystäväni Siiman joitakin vuosia sitten kutomat tumput. Onneksi kylmää vielä jatkuu, niin voin käyttää niitä ensi viikolla.

Kävelyä ilahdutti pitkään vieressä viihtynyt komea käpytikka ja kauniit pajunkissat.

Ribbipipo 2

Värjärin lanka tuli heti käyttöön. Olin juuri kutomassa Juniorille ribbipipoa Novitan farkunsinisestä langasta. Nähtyään torilta ostamani sitruunankeltaisen lankakerän, Juniori toivoi, että kudon pipon lakiosan uudella langalla.

Mamma teki työtä käskettyä ja kivahan siitä tuli, ja lankaa jäi vielä sukan raitoihin.

Torikaffeilla Salossa

Nyt se alkaa! Yli puoli vuotta valoisuutta edessä, syyskuun loppuun asti. Oltiin Ukin ja Juniorin kanssa ekaa kertaa ihanalla Salon torilla kahveilla. Aamulla oli vielä pakkasta toistakymmentä astetta, mutta puolen päivän aikaan tarkeni jo istua ulkona.



Torilla tutustuin mukavaan ja puheliaaseen lankamyyjään, joka pitää Halikon asemalla Värjärin puotia ja Värjärin pata -nimistä blogia. Ihan pakko oli ostaa pikkukerät citrushedelmillä ja punasipulilla värjättyä villalankaa, saan ihania raitoja villasukkiin. Jään seuraamaan blogia ja kesään kuuluu vierailu naapurikunnassa Halikossa. Myös pääsiäisnoitien myyjä oli paikalla, mutta noitakiintiö on täynnä ainakin pariksi vuodeksi.

Arabian siniraitaa 1

Mökille on kertynyt "kasoittain" siniraita-astioita. Ensimmäiset sain jo 1980-luvulla Äitimuorilta, kun hän uusi omat astiansa eikä vanhoilla 50-lukulaisilla ollut enää käyttöä. Nuoret Mummi ja Ukki rakensivat juuri Enäjärven kesämökkiä, joten astiat olivat tervetulleita. Siitä asti siniraidat ovat olleet mökillä jatkuvassa arki- ja juhlakäytössä. Kestäneet ja säilyneet - mökillä suurenkin joukon likaiset astiat pestään käsin. 

Kertakäyttöastiat ovat mökillä pannassa - Ukin ja Mummin yhteinen päätös. Oikeastaan vieraiden jälkeen asioiden pesu on rauhoittavaa ja terapeuttista, ja usein innokkaat vieraatkin ovat osallistuneet terapiaistuntoon.

Mökin syntyajoista lähtien Siniraitaa on ostettu kirppareilta aina kun siihen on törmätty. Sitä liikkuu aika paljon ja peruskirppiksillä sitä myydään edelleen halvalla, esim. Hietsusta sitä löytyy usein peräti kasoissa. Meille kelpaa vain "paksu"siniraita ja piristykseksi olemme ottaneet joitakin vihreitä ja vaaleanpunaisia yksilöitä.

Lisää Siniraita (virallinen nimi näyttää olevan Sinivalko) -astioitani myös muissa postauksissa: täällä ja täällä.

Pienet reissussa

Tutkittiin pienten kanssa Eläinmuseon aarteita. Luurangot, lumitunneli ja hissin kitisevä kaide kiinnostivat eniten. Paria viikkoa vaille Yksivuotias käveli ekaa kertaa ulkokengillä ja hyvin meni.
Lopuksi huristettiin Kiasman valoisaan ja avaraan kuppilaan lounaalle, jossa Yksivuotiaallekin maistui uuniperuna paremmin kuin purkkiruoka. Vessareissun jälkeen molemmat pikkumiehet nukahtivat uupuneina rattaisiin.

Eläinmuseoon kävellessä Mummi jäi Pohjoisella Rautatiekadulla ihailemaan kodikasta pihanäkymää. Kuinka keskellä Helsinkiä voi olla näin herttaista ja yksityistä!!

Pääsiäistä kohti 2

Pitkästä aikaa istutin rairuohoa, ehkäpä pikkupoikien ihmeteltäväksi. Laitoin ruohon kasvamaan Äitimuorilta aikoinaan saamiini vanhoihin lasisiin kukkaruukun alusiin.

Lidlin pääsiäismunat on Mummin isänisän eli Karkun taatan tinamaljassa, johon on kaiverrettu "A.O. Onnittelemme 22.IX.38".

Sukkia 7

Sukat 7-veljeslangasta Esikoisen pojalle ja Esikoisen ystävän samanikäiselle tytölle. Tänään olisi ollut liput Kom-teatterin Kolmeen sisareen, mutta väsy yllätti. Onneksi ystäväni Ina innostui lipuista ja vei Helsinkiin tulleen sisarensa rentoutumaan. Helsingin taidetta pohjoiskarjalaiselle.

Tokat tumput

Nyt peukut on onnistuneesti eri puolilla, mutta vielä on opettelemista jotta saan kaksi symmetristä tumppua. Mutta onneksi Novitan  "lapsen neulotut lapaset" -ohjeen mukaan tehdyt tumput kelpaavat pikkupojille. Ohje on 7-veljekselle, mutta tein 3-puikoilla, 130 cm silmukoilla ja 90 cm mitoilla 2,5 vuotiaalle. Eli vielä tarvitsen tarkat ohjeet toisin kuin sukkiin, joista jo riittävästi kokemusta.

Talvi ei vieläkään hellitä. Iltapäiväksi taivas kirkastui ja saatiin nauttia Äitimuorin kanssa kävellessä auringosta. Töppönen liikkuu reippaasti, kun puolessa välissä aina herkutellaan Tapiolan keskuksessa, tänään otettiin pehmikset.