Mummi matkassa

Mummona mennään: heti lentokentällä liukastuin kolme (sic) kertaa eli lensin rähmälleni kolmasti kahden tunnin sisällä. Uudet kengät ja turhamaisen korkeat korot. Onneksi pääsin ripeästi ylös, ystävälliset kanssakulkijat kysyivät huolestuneesti "do you need help". Muuten matka on jatkunut mukavissa ja turvallisissa merkeissä.

Lontoon Tyttö pitää hyvää huolta ja kuljettaa pitkin Lontoota tottuneesti. Niin kiirettä on ollut, että ei edes kirjoittamaan ole ehtinyt. Lauantai käveltiin ja käveltiin. Nautimme molemmat turistina olosta. Kengätkin toimivat loistavasti korkeista koroista huolimatta.

Alkuillasta syötiin uuden Opition suosittamassa kohtuuhintaisessa ravintolassa "10 Greek street": tonnikala carpacciota (alla) ja punaviinirisottoa sekä monkfish cheeks, joka piti tilauksen jälkeen tarkistaa sanakirjasta. Selvisi että olimme tilanneet merikrotin poskia, maukkaita olivat. Jälkiruokafriikkiäkin onnisti, saatiin lämmin suklaafondant ja pähkinäjäätelöä.

Loppuilta vietettiin Bill Elliot -musikaalissa. Ei ihan minun juttu. Eka näytös oli sekavaa ja keskinkertasta laulun, tanssin ja näyttelemisen yhdistämistä. Onneksi tokassa näytöksessä oli pari hyvää tanssiesitystä.