maanantai 23. joulukuuta 2013
lauantai 21. joulukuuta 2013
Vuoden pimein
Päivä alkaa pidetä. Jippii!
Jo loppiaisena päivä on 20 minuuttia pidempi kuin tänään ja siitä vauhti vain kiihtyy.
Vuoden pimeimpänäkin päivänä nähtiin näin paljon aurinkoa - ei paha.
perjantai 20. joulukuuta 2013
torstai 19. joulukuuta 2013
Joulua kohti 4
Aloitimme joululoman ei-perinteisesti syömällä susheja Kalevankadun Domossa. Alkuun pojat ottivat lisäksi misokeittoa ja Juniori kuvan upean ja herkullisen tonnikala-avokadotartarin. Nam!!
Torstai on toivoa täynnä!
keskiviikko 18. joulukuuta 2013
Vuosi kuvina 18.12
Päätin marraskuussa että kuvaan lenkkimaisemaani joka kuun 15. päivä. Toteuttaminen ei olekaan niin helppoa kun uskoin. Valoista aikaa on nyt vain pari tuntia puolenpäivän kieppeissä klo 10-14 ja useimmiten käyn lenkillä aamulla tai illalla - pimeässä. Vasta tänään osuin kanavanmutkaan ennen kello kahta ja sain jatkettua kuvaprojektia. Päivä oli ihana, mutta kuvanottohetkellä aurinko oli jo laskussa. Takana häämöttävä punainen pylväs on nostokurki.
Kymmenen minuutin kuluttua aurinkoa tuskin enää näki. Edempää kanavan varrelta tulikin aika kiva kuva ohilipuvasta kanootista ja laskevasta auringosta.
tiistai 17. joulukuuta 2013
Voimapäivä
Aamulla ennen kahdeksaa Murun kanssa lenkillä. Taivaanrannalla kerrostalojen välissä möllötti upea täysikuu. Rakastan nousevaa ja laskevaa kuuta - en väsy sen tuijotteluun - vaikka kuvaaminen kännykkäkameralla on turhaa. Taivaallisia kuukuvia kannattaa muuten kurkata kuubongarin huikeassa blogissa.
Aamupimeästä huolimatta vastakkaisella puolella alkoi jo kauniisti kajastaa - lupasi hyvää päivää. Kävely jatkui ja jalka nousi kevyempänä, niin emännällä kuin koiralla.
Kävelyn jälkeen rauhallinen aamupala Siskon kanssa kaupungilla. Mukavaa rupattelua elämästä ja kuolemastakin. Hyvä hetki jouluhässäkän keskellä. Pitkäksi venähtäneeltä aamupalalta kiiruusti Hakaniemeen, jossa tapasin vanhan ystäväni Inan. Vilkkaan savolaisen kanssa ei juttu koskaan lopu. Päivitettiin omat krempat sekä lasten ja koirien kuulumiset. Tapaamisesta jäi hyvä mieli ja sovittiin, että juttua jatketaan perinteisellä Tallinan matkalla alkuvuodesta.
Siskon ja Ystävän jälkeen oli vuorossa kampaaja. Menin sisälle tukka räjähtäneenä ja lähdin ulos hiukset siisteinä. Uusi kiharakampaus piristi kummasti. Poikkesin vielä viereiseen pieneen vaatekauppaan, jossa mainostettiin lopetusalea. Kysyessäni "Oletko lopettamassa liikettä?" tuttu myyjä alkoi pulputa ihanaa rakkaustarinaansa: "Täytän ensi vuonna 62 ja tapasin pari vuotta sitten mökkikaupan rappusilla Ilmarin. Me rakastuimme, Ilmari kosi syksyllä ja vuoden vaihteessa muutan pysyvästi Ristiinaan." Voisiko eläkeläisen elämä olla ihanampaa? Onnellinen nainen puhkui tyytyväisyyttä - tuntui että sitä tarttui asiakkaisiinkin.
Tänään saa tanssi jäädä väliin. Mummi oli koko päivän hömpöttelemässä ja Murukin tarvitsee Mummin viekkua ja ehkä Ukkikin.
Aamupimeästä huolimatta vastakkaisella puolella alkoi jo kauniisti kajastaa - lupasi hyvää päivää. Kävely jatkui ja jalka nousi kevyempänä, niin emännällä kuin koiralla.
Kävelyn jälkeen rauhallinen aamupala Siskon kanssa kaupungilla. Mukavaa rupattelua elämästä ja kuolemastakin. Hyvä hetki jouluhässäkän keskellä. Pitkäksi venähtäneeltä aamupalalta kiiruusti Hakaniemeen, jossa tapasin vanhan ystäväni Inan. Vilkkaan savolaisen kanssa ei juttu koskaan lopu. Päivitettiin omat krempat sekä lasten ja koirien kuulumiset. Tapaamisesta jäi hyvä mieli ja sovittiin, että juttua jatketaan perinteisellä Tallinan matkalla alkuvuodesta.
Siskon ja Ystävän jälkeen oli vuorossa kampaaja. Menin sisälle tukka räjähtäneenä ja lähdin ulos hiukset siisteinä. Uusi kiharakampaus piristi kummasti. Poikkesin vielä viereiseen pieneen vaatekauppaan, jossa mainostettiin lopetusalea. Kysyessäni "Oletko lopettamassa liikettä?" tuttu myyjä alkoi pulputa ihanaa rakkaustarinaansa: "Täytän ensi vuonna 62 ja tapasin pari vuotta sitten mökkikaupan rappusilla Ilmarin. Me rakastuimme, Ilmari kosi syksyllä ja vuoden vaihteessa muutan pysyvästi Ristiinaan." Voisiko eläkeläisen elämä olla ihanampaa? Onnellinen nainen puhkui tyytyväisyyttä - tuntui että sitä tarttui asiakkaisiinkin.
Tänään saa tanssi jäädä väliin. Mummi oli koko päivän hömpöttelemässä ja Murukin tarvitsee Mummin viekkua ja ehkä Ukkikin.
maanantai 16. joulukuuta 2013
Joutsenperhe
Itä-Helsingin joutsenparille syntyi kesällä kolme poikasta. Kaikki kolme ovat selvinneet hengissä, kuten joulukuun alussa otetusta kuvasta näkee. Keskimmäinen kuva on otettu alkusyksystä ja alimman kuvan otin kesän alussa. Ilmeisesti koko perhe talvehtiikin Suomessa.
sunnuntai 15. joulukuuta 2013
Florida Keys
Parasystävä pistää aina paremmaksi. Uskon vähemmästäkin, että Atlantin takana kaikki on suurempaa.
Kun minä kuvailen Mustikkamaata, Parasystävä lähettää kuvan auringonlaskusta Jenkkilässä. Hän ja Miehensä viettävät joulunalusviikkoja amerikkalaisten ystäviensä mökillä Miamin ja Key Westin välissä olevalla pienellä saarella. Lilluttelevat varpaita meressä ja syövät ostereita, ainakin Miehensä.
Onneksi luonnossa pienikin on kaunista. Ja onneksi Parasystävällä ja Miehellänsä on joulupyhinä jetlag. Me Ukin kanssa heräämme jouluaamuina pirteinä kuuntelemaan pimeyden hiljaisuutta. Ja valokuvaamaan suomalaista auringonnousua. Jee, kuten Miehensä sanoisi.
lauantai 14. joulukuuta 2013
Edes Mustikkamaalle
Vasta viime vuosina olen alkanut ymmärtää, että rakastan merta. Asuin lapsuuteni Itä-Helsingissä meren rannalla, mutta silloin meri ei minua puhutellut. Nuoruudessani opiskelin lähes kuusi vuotta Oulussa - merenrantakaupungissa - mutta merellä ei ollut sijaa elämässäni. Ukkiin tutustuttuani hankimme kesämökin järven rannalta Lounais-Suomesta. Vaihtoehtona oli myös mökki meren saaresta, mutta kumpaakin miellytti silloin enemmän järvimökki. Osa syynä oli toki pienet lapsemme, joille arvelimme järven olevan mukavampi ja turvallisempi - lämpimämpi ja tyynempi - kuin meri.
Lomamatkoilla olen aina rakastanut kävellä pitkiä hiekkarantoja aikaisin aamulla tai myöhään illalla, jolloin rannat ovat usein tyhjiä ja rauhallisia. Välillä tiirailen kaukaisuuteen - merta ja taivasta - taivaanrantaa ja pilvien liikkeitä. Välillä pysähdyn tuijottamaan rannan pikkukiviä, joista pehmeimmät (!) piilotan taskuun ja kuljetan matkalaukussa Suomeen.
Viime vuosina olen saanut tehdä kolme ikimuistoista merimatkaa - viikko Siskon ja tämän Miehen veneellä Välimerellä pieniä rantakyliä kierrellen, viisi päivää Saaristomerellä Suomen majakkaseuran järjestämällä majakkaristeilyllä ja kaksi vuorokautta Ukin ja poikien kanssa Bengtskärin majakalla myrskyävän meren vankina. Unelmana on vielä palata majakoille ja pyöräillä Turun saariston rengastie.
Olin unohtanut, miten mukavan merinen Helsingin Mustikkamaakin on - ja näin syskyn ja talven välissä myös rauhallinen ja kaunis. Ei enää Korkeasaaren turisteja eikä vielä murtomaahiihtäjiä. Joten paremman puutteessa Mustikkamaakin kelpaa!
perjantai 13. joulukuuta 2013
Aurinkoa joulukuussa
Mökkireissu vaihtui kävelyyn Helsingin Mustikkamaalla. Mutta sekin menetteli. Tuuli oli kova, mutta aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja koirat saivat juosta vapaasti. Kaunista ja rauhallista.
Tunnisteet:
Helsinki,
Itä-Helsinki,
kävely,
luonto,
valokuva,
vuoden kierto
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)













