tiistai 17. joulukuuta 2013

Voimapäivä

Aamulla ennen kahdeksaa Murun kanssa lenkillä. Taivaanrannalla kerrostalojen välissä möllötti upea täysikuu. Rakastan nousevaa ja laskevaa kuuta - en väsy sen tuijotteluun - vaikka kuvaaminen kännykkäkameralla on turhaa. Taivaallisia kuukuvia kannattaa muuten kurkata kuubongarin huikeassa blogissa.

Aamupimeästä huolimatta vastakkaisella puolella alkoi jo kauniisti kajastaa - lupasi hyvää päivää. Kävely jatkui ja jalka nousi kevyempänä, niin emännällä kuin koiralla.

Kävelyn jälkeen rauhallinen aamupala Siskon kanssa kaupungilla. Mukavaa rupattelua elämästä ja kuolemastakin. Hyvä hetki jouluhässäkän keskellä. Pitkäksi venähtäneeltä aamupalalta kiiruusti Hakaniemeen, jossa tapasin vanhan ystäväni Inan. Vilkkaan savolaisen kanssa ei juttu koskaan lopu. Päivitettiin omat krempat sekä lasten ja koirien kuulumiset. Tapaamisesta jäi hyvä mieli ja sovittiin, että juttua jatketaan perinteisellä Tallinan matkalla alkuvuodesta.

Siskon ja Ystävän jälkeen oli vuorossa kampaaja. Menin sisälle tukka räjähtäneenä ja lähdin ulos hiukset siisteinä. Uusi kiharakampaus piristi kummasti. Poikkesin vielä viereiseen pieneen vaatekauppaan, jossa mainostettiin lopetusalea. Kysyessäni "Oletko lopettamassa liikettä?" tuttu myyjä alkoi pulputa ihanaa rakkaustarinaansa: "Täytän ensi vuonna 62 ja tapasin pari vuotta sitten mökkikaupan rappusilla Ilmarin. Me rakastuimme, Ilmari kosi syksyllä ja vuoden vaihteessa muutan pysyvästi Ristiinaan." Voisiko eläkeläisen elämä olla ihanampaa? Onnellinen nainen puhkui tyytyväisyyttä - tuntui että sitä tarttui asiakkaisiinkin.

Tänään saa tanssi jäädä väliin. Mummi oli koko päivän hömpöttelemässä ja Murukin tarvitsee Mummin viekkua ja ehkä Ukkikin.

2 kommenttia:

  1. Voimapäiviä tarvitaan! Omasi vaikuttaa oikein hyvältä sellaiselta.

    VastaaPoista
  2. Aamulla vielä aattelin että jaksankohan tavata Siskoa ja Inaa, mutta onneksi tavattiin. Ystävistä saa voimaa!

    VastaaPoista