Vietetään joulua mökillä, kuten lähes joka joulu yli 30 vuoden ajan. Viime joulu oli yksi harvoista poikkeuksista - se vietettiin Helsingissä Esikoisen hoteissa.
Joulut juhlitaan aina saman kaavan mukaan, mutta silti jokainen joulu on omansa, erilainen kuin toinen. Tämän vuoden erikoisuus on luonnon vihreys (voisi jopa sanoa vehreys), lämpö (Salossa jopa 8 astetta) ja jatkuva tihkusade (saapa hyvällä omallatunnolla löhötä vain sisällä ja polttaa takkaa). Sateesta huolimatta lähdimme kuitenkin joulupäivänä parin tunnin metsälenkille Lontoontytön, Opiskelijatytön ja koirien kanssa. Onneksi lähdimme, sillä sammaleet, puolukanvarvut ja lehdettömät puut loistivat vihreän ja harmaan eri sävyissä.
Muuten mökkijouluun kuuluu kuusenhaku lähimetsästä (paitsi tänä jouluna saimme sopivan kuusen naapurilta), lyhyt aattohartaus Suomusjärven kirkossa, joulusauna lyhtyjen valossa, kinkku laatikoineen ja yleensä myös Joulupukin vierailu.
Kirkkoon vetää pienen puukirkon kauneus. Jouluna kirkkoa valaisevat ainoastaan komeat kynttiläkruunut, joissa palavat oikeat (!) kynttilät. Mummia kirkkoon kutsuu myös jouluvirret, joita Mummi laulaa paatoksella ja kuuluvalla äänellä. Sen sijaan joulusaarnat puhuttelevat vain harvoin. Harmi.
Tänään sää oli tosi keväinen, + 8 ja tuuli kuului ja tuoksui aivan maaliskuulta.
VastaaPoistaMuistuttaapa niin meidän kylän kaunnista kirkkoa, kuten nuo ristikirkot yleensä.
Paatoksella ja kovalla äänellä laulaminen on kyllä ihanaa!
Pitkästyttävien saarnojen aikana minun ajatukset pakkaavat karkailemaan aina aivan muualle.
Ja jännä että vaikka olemme vain mökkiasukkaita, meille on 30 vuoden aikana muotoutunut vakipaikat joulukirkossa - toinen rivi oikealla. Tänä vuonna ehdimme ensi kertaa niin myöhään että täydessä kirkossa juuri meitä ennen tullut perhe istuitui meidän "vakipaikoille". Jouduimme hajaantumaan haevoille vapaille paikoille.
Poista