Pistin elämän risaiseksi ja vietin yhden päivän ja yhden yön Malagassa :) Vilkkaassa Helsingin kokoisessa kaupungissa, josta vierailu vierailulta alan pitää enemmän ja enemmän. Malaga onkin pikkuhiljaa kivunnut yhdeksi (nykyään) vähän matkustavan mummin lempikaupungeista…
Sunnuntaiaamuna eli eilen pakkasin sadetakin ja goretex-housut - hammasharjan ja oman tyynyn lisäksi - reppuun, ja suuntasin lähijunalla Malagaan. Eilen säästyin vielä (lähes kokonaan) sateelta, mutta tänään maanataina rankkasade alkoi heti aamiaisen jälkeen. Kaiken lisäksi tänä aamuna ilmoitettiin junalakosta, joten lähdin jo ennen puolta päivää tutkimaan, miten pääsen takaisin Fuengirolaan :)
Selvisi, että lakosta huolimatta junia kulki harvakseltaan, joten pääsin kuin pääsinkin onnellisesti - tosin hitaasti ja ruuhkaisesti - takaisin Ukin kämpille. Ja tyytyväisenä lyhyeen kaupunkilomaani.
Erityisen tyytyväinen olin pieneen, parinkymmenen huoneen Hotel Californiaan lähellä kaupungin härkätaisteluareenaa ja La Malaguetan rantaa. Valitsin hotellin, koska viime viikolla käydessäni Englantilaisella hautausmaalla (täällä) kävelin rakennuksen ohi, ja ihastuin. California näytti juuri minunlaiselta hotellilta, ja sitä se olikin :)
Kodikas, rauhallinen, ystävällinen, siisti ja viihtyisä. Ja sopivan pieni :) Yhteisten tilojen nurkissa vanhoja tavaroita, jotka kertoivat hotellin lähes 70-vuotiaasta historiasta. Hotelli nimittäin on perustettu jo 1950-luvulla entiseen porvariskotiin aikansa luxus-hotelliksi, ja nykyään se on kahden tähden boutique-hotelli :) Ja kaiken kukkuraksi sain huoneen, jonka ikkuna lähes peittyi viereisessä rinteessä kasvavan ihmepensaan kukista. Voisko ihanammin päivän enää alkaa…
Tykkäsin myös hotellin aamiaisesta, joka tarjoiltiin erittäin ystävällisesti ja huomaavaisesti pöytiin. Ei mitään erikoisjuttuja, mutta kokonaisuus viehättävä ja täyttävä. Sämpylää, kroisanttia, juustoa, makkaraa, maustamatonta jugurttia, hedelmiä, munakokkelia ja vastapuristettua appelsiinimehua.
California vei sydämeni. Tosin alkuun en edes meinannut löytää omaa huonettani, joka oli ylimmässä eli viidennessä kerroksessa kapean ja sokkeloisen käytävän viimeisessä mutkassa :)
Näkymä viidennen kerroksen huoneestani :)
Hotellin kirjastossa oli valokuva vuodelta 1904,
jolloin rakennus valmistui vauraaksi porvariskodiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti