Toissapäivänä Susa Matsonin tangotunti Puistokulmassa. Treenaajia oli vain 20-30, tanssihaluisimmat taisivat viihtyä paremmin Pavin keskiviikkotansseissa. Kahdeksan jälkeen väki väheni entisestään - Pavi kutsui - ja jäljelle jäi alle kymmenen paria. Mutta sitäkin opinhaluisimpia, ja tasaparit. Hyvää ja perusteellista oppia saatiin - kiitos Susa!
Tango ei harmikseni vieläkään sujunut minulta kuin tanssi. Useimpien viejien kanssa tunsin itseni jäykäksi ja kömpelöksi. Eräälle viejälle jopa kuvasin, että koin välillä olevani mustekala, jonka jalat olivat aina väärässä paikassa. Mutta kaikesta huolimatta koen koko ajan oppivani ja petraavani, vaikka eteneminen tapahtuu pikkuhiljaa.
Susa ei monien aiempien opettajien tavoin korostanut polvien koukkuasentoa. Yksi miehistä sanoikin minulle, että tangoa ei enää tanssita yhtä matalalla kuin aiemmin. Tiedä häntä?
Susa ohjeisti miehiä hitaissa askelissa kiertämään yläkroppaa selvään vastakiertoon, ja starttaamaan nopeille askelille jännittyneeltä tukijalalta niiauksen kautta pitäen ylävartalon edellisen hitaan askeleen kierron suunnassa. Naisia Susa opasti hitaissa taka-askelissa vetämään ponnistavan tukijalan uuden tukijalan viereen siten, että kantapää liutetaan kevyesti lattiaa pitkin. Tämä helpottaa sitä, että tukijalan painopiste on viimeisenä jalan kantapäällä eikä päkiällä. Sekä miehiä että naisia Susa muistutti kerimään jalat yhteen jokaisen hitaan askeleen jälkeen. Tämä on must tangossa!
Tango merellä soi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti