torstai 22. syyskuuta 2016

Orvokin kaa

Eilen vihdoin tavattiin. Orvokki, joka päivittää ahkerasti sekä Villit askeleet -tanssiblogia (täällä) että Orvokki4you-valokuvablogia (täällä), seisoi tummana ja nättinä Pavin kahvilan edessä reilusti ennen keskiviikkotanssien alkua kuten olimme sähköpostilla sopineet.

Orvokki oli vihjannut että hänellä on tummaa yllään, joten tumma-asuisen ikäiseni naisen pyöriessä viiden metrin päässä, äkkäsin heti, että tuon täytyy olla Orvokkini. Vaikka emme edes valokuvaa olleet toisistamme nähneet. Hihkaistessani Orvokki käänsi päätään: " Inna?" "Jees", ja yhteinen sävel löytyi heti. Juttua riitti blogeista, tansseista ja liikakiloista sekä pähkäilyä "tuoltako oikeasti näytät..."

Ennen varsinaisia tansseja oli 45 minuuttia opetusta - Jorma Tulosen hitaan valssin jatkotunti. Ensi kertaa olin Tulosen opissa - ja Pettymys. Opetus oli sekavaa ja välinpitämätöntä, eikä mielestäni vastannut jatkotason vaatimuksia. Treenaajissa oli useita parittomia naisia, mutta silti ei parinvaihtoa - liekö unohtunut. Taisi jäädä viimeiseksi Tulosen tanssitunnikseni...

Kun kumpikin Orvokin kanssa jäimme ilman harjoitusparia, päätimme treenata yhdessä Orvokin viedessä. Askeleemme sopivat yhteen ja kemia toimi, mutta Orvokin oli minua lyhyempänä vaikea nähdä eteemme joten törmäyksiltä ei vältytty. Sorry, tanssikaverit!

Ja sitten itse tanssit vuoden tangokuninkaan Marco Lundbergin tahdittamana. Väkeä tavallista vähemmän, joten oli hyvää tilaa tanssia. Miehiä yllättävän paljon - vaikka osa näytti ainakin alkuillan seisoskelevan vain kahvilan puolella - joten mummitkin pääsivät useasti tanssimaan.

Kivointa illassa oli energisen Orvokin tapaaminen. Toiseksi kivointa oli huomata, että pystyn nykyään jo aivan rauhallisena odottamaan hakijaa naisrivistössä - joskaan en vielä osaa rynniä etummaiseksi - ja jos hakijaa ei kuulu, en enää koe olevani maailman huonoin enkä hylätyin kuten vielä vuosi sitten (täällä).

Kiva ilta, vaikka iltaunisena lähdinkin aikaisin. Seuraavalla kerralla yritän jaksaa naistenhakuun asti...

2 kommenttia:

  1. Ja vielä kerta, että voi vitsi, kuinka oli kiva tavata, ja yllätyksekseni olit niin nuori ja nätti, tarkoitan kun ennakkoon olin ties mitä kuvitellut. Heh. Oli siinä miettimstä, että mistä saan ne miesten askeleet, mutta Tolosen oppi oli niin alkeistasoa, että pystyin viemään ne 3+3 askelta, ja sinä seurasit. Ei sulla ole mitään ongelmia lavoilla, usko se, ja oletkin jo uskonut.
    Ens kerta sitten uudestaan, mutta ehkä jätän viennit miehille.

    VastaaPoista