Samin tango 1

Kiva kun tanssitreeneissä käy vierailevia tähtiopettajia. Sunnuntaina tanssitaituri Sami Helenius opetti Malmin talolla tangon saloja. Ja taas tuli todistettua sanonta "tieto lisää tuskaa". Luulin suomalaista tangoa jo vähän osaavani (täällä), mutta Samin tunnilla tuntui, että palasin ajassa pari vuotta taaksepäin eli tanssitaidottomaksi tädiksi.

Samin tekniikkaopeista päällimmäisiä. Polvien koukistus onkin monimutkaisempi kuin olen kuvitellut: selkä eli hartia-pakaralinja suorassa (tuttua), mutta kroppa ikäänkuin pienessä takanojassa (uutta ja vaikea hahmottaa), mutta jalkaterässä paino kuitenkin varpaiden puolella. Oikeassa asennossa liike tuntuu takareisissä eikä etureisissä.

Tangossa kolme ensimmäistä askelta ovat yhtä pitkiä ja neljäs viereen. Jalkoja ei raahata lattiaa pitkin, vaan nostetaan kevyesti, sähäkän jäntevästi ja ääneti. Tanssiparin jalat etenevät ikäänkuin kolmea rataa pitkin: miehestä katsoen vasemmalla radalla etenee miehen vas jalka, oikealla radalla naisen vas jalka (taaksepäin) ja keskiradalla peräkanaa miehen vasen ja naisen oikea jalka.

Samin hyvistä vinkeistä huolimatta tangotunnista jäi epäonnistunut olo "eikö vanha opi koskaan". Onneksi olen niiiin vanha, että tiedän kokemuksesta, että oppiminen etenee aalloissa, välillä jopa aallonpohjia laahaten. Ja sitten yllättäen saa hetken liidellä aallon harjalla.

Aallon harjaa ja tanssikuningataroloa ootellessa...