lauantai 8. helmikuuta 2014

Takaisin kotiin


Lyhytkin reissu voi tuntua ihanan pitkältä. Esikoisen perhe oli reissussa vain yhden päivän - lauantaiaamusta lauantai-iltaan ja Mummi ja Ukki peräti kaksi päivää ja yhden yön. 

Etelänmatkamme jatkui vielä siis tämän päivän - nyt Esikoisen, Vävyn ja pikkupoikien kanssa. Ja paljon ehdittiin. Poikien päiväunien aikana Esikoinen nautti lämpimästä kylvystä Mummin ja Ukin hotellihuoneessa ja me muut nautimme kahvia ja valkkaria hotellin aulassa. Poikien herättyä aioimme mennä Lentosataman Titanic-näyttelyyn, mutta pitkän jonon takia suuntasimmekin Miia-Milla-Manda leikkimuseoon. Pikkupojat tykkäsivät, joten kaikki olivat tyytyväisiä. Titanic jää seuraavaan kertaan. 

Ennen kotimatkaa ehdimme vielä herkutella ravintola Dominicissa Vene-kadulla. Taivaallista kukkakaalipyrettä ja itävaltalaista valkoviiniä. Ne jäivät päällimmäisenä mieleen. Ja sitten sukkelasti tilataksilla Tallinkin satamaan ja koti-Suomeen.

Matkasta jäi kaikille hyvä mieli. Pikkupoikakin kysyi "Onks tää Italia?", kun kuljimme helmikuun hämärässä Tallinan vanhoja kujia. Ja Muru ja Muruvahditkin - Juniori ja Opiskelijapoika - olivat pärjänneet.

4 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Jäi hyvä mieli, kuten yllä kerroin. Ja se on yksi matkan paras anti, oli matka lyhyt tai pitkä.

      Poista
  2. Inna, olipas kiva matka! Saitte vielä yllätykseksi viettää siellä samalla aikaa nuoren perheen kanssa.
    Meilläkin on miehen kanssa tarkoitus käydä katsomassa Titanic-näyttely jossain vaiheessa. Olen kuullut siitä hyviä arvioita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykyään - osin olosuhteiden pakosta - nauttii paljon myös lyhyistä lähimatkoista. Suomessakin on vielä paljon mukavaa nähtävää ja koettavaa. Paljon on kiinni omasta asenteesta reissuun ja elämään. Toisaalta oma asenne ei muutu nappia painamalla, vaikka haluaisikin. Mutta pienikin muutos on alku.

      Poista