tiistai 18. helmikuuta 2014

Matkoja tulossa!


Alkuvuodesta vielä aattelin, että kevät kuljetaan Ukin kanssa vain kaupunkikodin ja mökin väliä. Nyt kevät näyttääkin vähän vilkkaammalta. Ensin Sisko pyysi minua ja Äitimuoria käymään toukokuussa Siskon ja Miehen Ranskan kodissa. Sitten Esikoinen ympäripuhui mukaansa Lontooseen maalis-huhtikuun vaihteessa Lontoontyttöä tervehtimään ja tänään päätettiin lähteä Ukin kanssa vielä viikonlopuksi Istanbuliin maaliskuun alussa. Joten reissuja riittää - sopivasti. Ja mukavasti erilaisin kokoonpanoin. Liput on jo ostettu, joten nyt vain odotellaan.

Odotellessa lueskelen Anneli Vainion uutta kirjaa matkustamisesta (Eksyvä löytää. Kirjapaja 2014). "Olipa matkustamisen tapa tai tarkoitus mikä tahansa, matka tarjoaa paljon... Matkalla putoamme tavanomaisista kehyksistämme. Siksi jokainen matka on myös matka itseen. Eikä matka ole matka ilman kotiinpaluuta."

Ja illalla ensin tangotreeneihin ja sitten Ukin kainaloon katsomaan tänään jatkuvaa Mestareiden liigaa ja huippuottelua Manchester City - Barcelona. Elämä hymyilee!

7 kommenttia:

  1. Hymyileepä todellakin! Aivan upealta kuulostavat nuo edessä olevat matkat. Sieltä Helsingin päästä matkanteko onkin helppoa.


    Täältä pohjanmaalta matkanteko maksaa ja kestää hieman enempi. Mutta eipä olla annettu sen lannistaa :) Jokainen matka on todellakin matka itseensä. Vuosien varrella on ollut hienoa huomata mitä kaikkea matkoilla on voinut itsestään ja suhteesta kanssa ihmisiin oppia.
    Nautin suunnattomasti, kun pääsen täältä metsän keskeltä välillä pääkaupunkiin. Yritän muutaman kuukauden välein aina jotain kulttuuria tms keksiä ja saada miestä kanssani Helsinkiin. Syksyllä yleesä jatketaan kesää aurinkorannoilla.

    Mestareiden liigaa meilläkin mies, joskus minäkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helsingistä matkaanlähtö on paljon yksinkertaisempaa kuin muualta Suomesta. Sitä ei usein tule ajatelleeksi. Parasystävä Miehineen on nyt asunut runsaan vuoden synnyinseuduillaa Mikkelissä eikä se tunnu heidän matkasnlähtöään yhtään hidastavan. Itsekin nautinkun saan tehdä junamatkaa kyläänmennesssä. Nyt kun on aikaa, toisin kuin ruuhkavuosina.

      Minäkään en joku vuosi sitten ymmärtänyt ihmisiä jotka jaksavat töllöttää pari tuntia pallon potkimista! Nykyään olrn yhtä innokas katsoja kuin Ukki. Ja tiedän liigajärjestykset ym., vaikka sanasto onkin välillä outoa.

      Poista
  2. Kirjan otsikko ja se mitä siitä muuten kerrot kuulostaa riemastuttavalta.

    Kivaa keskiviikkoa !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomaatko Rita, että teitä on kaksi Ritaa peräkkäin. Välillä menen sekaisin teissä. Lääkäri Annali Vainio on kirjoittanut leppoisia kuvauksia vanhan talonsa kunnostustöistä Ranskanmaalla.

      Poista
    2. Minäkin melkein menen joskus sekaisin kun luulen että olen käynyt kommentoimassa vaikka en olekaan :) Minulla kulkee kuva mukana. Siitä tunnistaa.

      Poista
  3. Tuo "matkalla putoamme tavanomaisista kehyksistämme" on niin hienosti sanottu! Matkalla olemme omia itsejämme enemmän. Niin minusta tuntuu.
    Pakkaathan kameran laukkuun, että saamme sitten kulkea matkassasi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ikäänkuin murheet jäisivät kotiin.
      Kamerasta, tuota noin. Toistaiseksi kuvia tulee vain kännykällä. Kaapissa olisi kyllä yksinkertainen järjestelmäkamera, mutta.... Aikomuksena on ottaa se pikkuhiljaa käyttöön. Mutta taas pitäisi opetella uusi tekniikka kuvien siirtämiseen mm. tähän blogiin. Tiedän että se on helppoa, niin kaikki sanovat. Mutta kangistun helposti vanhoihin tapoihini.
      Jospa matkanteko antaisi tässäkin uutta virtaa.

      Poista