Nizzalainen socca
Kävellessämme Opiskelijatytön kanssa Punavuoressa päätimme mennä kaksistaan syömään. Ensimmäinen kohdalle osuva ravintola oli täynnä eikä seuraava ollut vielä auki. Mutta kolmannesta eli Pastiksesta (täällä) löytyi oven suusta vapaa pöytä kahdelle.
Ja onneksi löytyi, sillä pikkuRoban pienen ranskalaisravintolan lyhyeltä listalta löytyi kummallekin mieluinen annos - vaikka emme listan raskankielisiä termejä ymmärtäneetkään. Opiskelijatyttö tykkäsi kovasti haukisiikapullista voisen punaviinikastikkeen kanssa ja minun socca-annokseni (kikhernejauhoista valmistettu ja sienillä ja vihanneksilla täytetty kreppi) oli rapea ja herkullinen. Ja rasvainen. Jälkkäriksi jaoimme eclair- eli tuulihattuleivoksen (ei ihan makuuni) pistaasijäätelön kanssa.
Pitkästä aikaa oli mukava jutella rauhassa mukavan tyttäreni kanssa. Äiti sai kuulla mitä tyttärelle kuuluu, ja tytär tenttasi sopivasti äitiä. Lämpimin mielin erosimme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti