Herkuttelua Turussa

Länsi-Suomen turneemme sai alkunsa siitä, kun Ukki halusi mennä maistelemaan kehutun ravintola Kaskiksen (täällä) herkkuja ja onnistui varaamaan pöydän erääksi syyskuun torstaiksi.

Herkutteluhetkemme oli vasta illalla, joten päivällä kaipasimme 'kevyttä lounasta'. Kävellessämme Aura-joen rantaa törmäsimme ravintola Smöriin (täällä). Katutason alapuolelle, entiseen puhelinkeskukseen rakennettu holvimainen, viehättävä tila, jossa mukava nuori miestarjoilija opasti meidät ystävällisesti pöytään, vaikka tulimme sisään juuri lounasajan lopussa - minkä tosin huomasimme vasta pois lähtiessämme.

Tarkoitus oli säästää vatsaa illaksi ja tilata 'jotain pientä'. Minä en kuitenkaan voinut vastustaa Smörin kolmen ruokalajin lounasmenuuta. Onneksi Ukki oli järkevämpi ja kovahermoisempi, ja päätyi vain pääruokaan - hauki-lohipullaan (maukasta) - joten jaoimme alkuruoan eli nautacarpaccion ja herkkujälkkärin. Minun pääruokani oli turskaa - jota yleensä vältän - mutta Smörissä se oli herkullista: rapeakuoriseksi paistettua eikä yhtään kuivaa ja tarjoiltiin herkullisen pyreen sekä sopivasti kypsennettyjen pikkuperunoiden ja makeiden porkkanoiden kera. NamMamNam.

Ravintolan ainoa miinus tuli akustiikasta. Syömässä ei ollut montakaan asiakasta, mutta silti nurkkapöydästä selvänä kaikuva puhe häiritsi jopa tavallista jutustelua.

XXXXXX

Illalla kiipesimme odotukset korkealla ylös Kaskenkatua kohti ravintola Kaskista. Saimme hyvän ikkunapöydän ja valitsimme kahdesta menuvaihtoehdosta - neljä tai kuusi ruokalajia - jälkimmäisen.

Kuudesta annoksesta mieleenpainuvin ja herkullisin oli ensimmäisenä pääruokana tarjoiltu upeasti paistettu kuha, joka tuotiin tattipyreen, rapeiden pienten suppilovahveroiden, ihanan purjon ja savuvaahdon kera. Toinen herkku oli silmiä hivelevä jälkkäriannos, jossa oli suklaata ja vadelmaa kolmella tavalla. Sen sijaan ravintolan klassikko eli kalaympyrä ei meille tarjoiltuna (syys?)versiona hurmannut. Sokerisuolattu siika oli tosin maukasta, mutta sitä oli tosi vähän - kalaa oli jopa vaikea tunnistaa muiden makujen joukosta. Ympyrässä kalan sijaan/kanssa oli perunaa, juustoa ja omenaa, jotka eivät mielestäni tukeneet siikaa. Kolmessa muussa annoksessa maistelimme seitinohutta laardia, kylmäsavustettua ankkaa - kuvankaunis annos - ja hyvin kypsennettyä kotimaista lammasta.

Kaikki annokset olivat kauniita ja sopivan kokoisia - ei liian pieniä. Ravintola oli kotoinen ja viehättävä, ja tarjoilijamme äärestihana. Tarjoilija kertoi ruoka-annoksista ja viineistä, ja hoivasi meitä muutenkin kuin kukkaa kämmenellä.

Kaskis-kokemuksemme oli mukava, vaan ei heavenly. Ehkä etenkin Ukin odotukset olivat olleet liian taivaissa...

Smörin turskaa, lehtikaalipyreetä? ja vihanneksia

Smörin kurpitsajäätelöä, hunajajäädykettä ja kurpitsansiemenmarmeladia

Kaskiksen kaunista ankkaa

Kaskiksen maukasta kuhaa

Kaskiksen herkullista jälkkäriä