Paistettua Portobelloa ja sienirisottoa
Perjantaina tein poikkeuksen. Olimme Äitimuorin ja Opiskelijatytön kanssa myöhäisellä lounaalla ravintola Corsossa Korkeavuorenkadulla (täällä). Valitsin paikan alkuviikosta Campasimpukan innoittamana (täällä). Tykkään blogin ruokajutuista ja olen oppinut luottamaan Campasimpukan suosituksiin. Eikä Corso pettänyt!
Perjantaiaamun Hesarin Nyt-liitteessä satuttiin myös kehumaan Corson sienirisottoa yhdeksi Helsingin parhaista. Joten tällä kertaa rohkenin kokeilla listan portobello-risottoa. Äitimuori ja Opiskelijatyttö valitsivat myös risottoa, mutta maukkaan mustekalan kanssa. Alkuun otimme kaikki parsakeittoa, joka osoittautui nappivalinnaksi - sakeaa, maukasta ja pehmeää. Risottoni oli hyvä ja täyttävä, portobello-sienet sopivasti paistettu - voisin syödä annoksen toistekin. Jälkiruoaksi jaoimme sitruuna-mantelileivoksen, mutta harmiksemme se oli kuiva ja mauton. Onneksi tarjoilija erehtyi tuomaan vain yhden annoksen, vaikka olimme tilanneet jokaiselle omat!
Corso toimii entisen ravintola Gastonen tiloissa, jossa uudet omistajat jatkavat paikan italialaista meininkiä. Vuosien kuluessa olen käynyt usein Gastonessa, ja tykännyt. Liekö aika kullannut muistot, mutta Corsona sama tila tuntui tylsemmältä ja kalseammalta. Ehkä tunnelmaan vaikutti myös ravintolan tyhjyys. Lounastimme kolmatta tuntia - ensimmäisen tunnin salissa oli pari muutakin seuruetta, mutta viimeisen tunnin olimme ravintolan ainoat asiakkaat.
Onneksi ruokaseurani oli parhaasta päästä - ja palvelu pelasi ja ruoka pääosin hyvää.
Kuohkeaa parsakeittoa ja parsatempuraa
Juu .. varmaan tosi hyvää, mutta rumaltahan tuo annos tosiaan näyttää :)
VastaaPoistaJust nii...
Poista