Toukokuu.

Lintumiehiä

Herkkuja Kuussa

Pitkästä aikaa tapasin Parasystävää. Oli tullut kotoaan Mikkelistä pariksi päiväksi pääkaupunkiin hoitamaan tyttären matkan ajaksi tämän kiinanharjakoiraa.

Istuttiin pari tuntia Töölön klassikkoravintola Kuussa (täällä), joka viettää parhaillaan 50-vuotisjuhlavuottaan. Tilattiin kolmen ruokalajin lounasmenu ja lasilliset valkoviiniä. Kukkakaalikeitto korvasienillä terästettynä oli samettisen pehmeä, rapeakuoriset siikapalat hyvin valmistettuja ja porkkanakakkujälkkäri silmiä hivelevän kaunis. Mukava, ystävällinen ja nopea tarjoilu plussaa, ravintolan naapuritontilla aloitettu parivuotinen autohallityömaa miinusta.

Mukava iltapäivä. Mummi pölisi sydämensä kyllyydestä - onneksi Parasystäväkin sai välillä suun vuoron. Eikä työmaamelu yltänyt ravintolan sisälle.

Stadin silmät

Fuskua Pavilla

Jo kolmisen viikkoa olen innosta huolimatta pystynyt ylläpitämään Kahdesti viikossa -rytmiä eli käynyt vain kaksi kertaa viikossa kolmen tunnin tanssitreeneissä, vaikka kroppa ja mieli janoaisivat lisää. Mutta kuten aiemmin kirjoitin (täällä) vanheneva kroppani ei ehkä innostuksen keskellä tunnista väsymistään. Ja olen vasta vanhana opetellut tunnistamaan ja tulkitsemaan kehoni ja mieleni viestejä, joten edelleen saatan vanhasta tottumuksesta sokeutua.

Eilen oli tämän viikon toinen kerta! Fuskua Pavin kesälavalla Maijan opetuksessa. Ja taas tasaparit - uskomatonta! Yksi alle kolmekymppinen. Minä nautin ja koin osaavani, vaikka etenkin kehon jäntevyyden hallinnassa ja viennin rauhallisessa kuuntelemisessa on edelleen parantamisen varaa - paljonkin. Ja ilmeisesti jatkuvasti...

Tunti oli alkeisjatko/jatko. Maija läpikävi rauhallisen tarkasti peruskädenalitukset, -huiskut ja pari rytmirikkoa. Yksi viejä totesikin, että "opettaahan hitaasti". Mutta minä tykkään, kun selkeästi opetetaan ja toistetaan yksinkertaisia perusasioita. Osaavakin äkkää aina jotain uutta - jotain jota kokemattomampana ei ole osannut huomata.

Maija korosti, että miehen ohjaus lähtee fuskussakin vartalon liikkeestä ja esim. miehen käden nostot naisen pyörähdyksiin tapahtuvat vasta liikeviestin jälkeen. Minulle selvisi myös, että rytmirikkoiseen kaksoispyörähdykseen käden ali nainen lähtee yleensä miehen oik kyljeltä miehen ohjatessa naisen ensin jämäkkään askeleeseen (hidas) itseään vastaan (rintamalinjat vastakkain), minkä jälkeen mies voimakkaasti pyöräyttää naisen liikkuvaan puolitoista kierrosta etenevään kädenalitukseen (nop,nop) ja sen jälkeen sekä hidas että nopnop-askeleet taaksepäin. Mies etenee naisen perässä.

Sade ropisi Pavin puukattoon. Tanssin lomassa iloitsin, kun pitkästä aikaa luonto ja puutarha sai vettä.

Vuosia sitten

 
24.5.1980

Kakkoseni on 33

Lontoontyttö, joka viettää poikkeuksellisesti kesän Suomessa, täyttää tänään 33 vuotta. Kuten tyttö aamulla totesi hänen ikäisenään minä asuin nykyisessä kodissamme Itä-Helsingissä ja olin kahden pienen tytön onnellinen äiti. Tyttäreni puolestaan on 33-vuotiaana onnellinen maailmannainen, joka on asunut viimeiset viisi vuotta maailmalla - ensin Lontoossa ja viimeksi Espanjassa - ja suunnittelee syksyllä paluuta Lontooseen.

Illalla menemme naisporukalla Loung3-nimiseen ravintolaan (täällä) Kallioon juhlistamaan vuosipäivää ja kuulemma myöhästyneesti vähän myös äitien päiviä. Synttärisankarin ja minun (toiseksi vanhin äiti) lisäksi mukaan lähtee Äitimuori (vanhin äiti) ja Esikoinen (kiireisin äiti) sekä Opiskelijatyttö ja Opiskelijapojan tyttökaveri (tuleva äiti).

Opiskelijapoika ja Juniori menevät hoitamaan Esikoisen neli- ja viisivuotiaita viikareita. Saas nährä miten nukkumaan menon käy, kun viikarit ottavat mittaa veijareista - tai toisin päin...

Hulluna pihasta

Viime päivät olen hommaillut kaupunkikodin puutarhassa. Lähinnä olen siistinyt talven jälkiä ja istutellut yksivuotisia kukkia monivuotisten vanhusten viereen. Ja nauttinut!

Ukki ja työmiehet ovat toukokuun alusta lähtien vallanneet mökin ja mökkipihan, jossa miehet laajentavat rantasaunaa ja kaivinkoneet muokkaavat pihaa uuteen uskoon. Minä ja Muru pysymme mieluummin poissa jaloista ja kaaoksesta.

Kevätkuukausina uskoin haluavani asua koko alkukesän ainoastaan mökillä, ja suunnittelin jo hylkääväni kaupunkipihan täksi kesäksi. Mutta toisin kävi. Ukin saavuttua kaikki on koko ajan vaiheessa... Joten pakenin kaosta kaupunkiin - ihanien ja nautittavien mökkikuukausien (helmikuun alusta huhtikuun loppuun) jälkeen.

Puuhattuani nyt pari viikkoa kaupunkipihalla, olen jälleen hullaantunut sen kauneuteen, helppohoitoisuuteen ja pienuuteen. Minulle tuntuu riittävän rajattu nurmikenttä, patio pöytineen ja lepotuoleineen, pari taimilaatikkoa, jokunen omenapuu ja perennapenkki. Ja lintukonsertti voittaa mökkitarjonnan! Mökiltä puuttuvat satakielet, jotka keväisin valtaavat Itä-Helsingin pienimmätkin lehdot.

Kaupunkipiha on nyt juuri sopiva minulle, vaikka - onneksi - liian pieni Ukin temmellettäväksi. Kaupungissa saan mielin määrin siirrellä kukkia paikasta toiseen ja suunnitella pieniä kukka-asetelmia ja patiorakennelmia.

Letkeää menoa?

Maanantaina Malmilla chachan treenausta. Vähitellen alan päästä kiinni tämänkin tanssin jujusta. Huomasin, että ekaa kertaa osasin nautia chachan pyörityksestä, vaikka treenaajissa olikin vain pari hyvää viejää. Mutta harjottelemassahan me kaikki olemme, ja joukkoon eksyvä hyvä viejä on bonuspala ja iloinen yllätys.

Pirjo korosti, että chachan askeleet lähtevät polven nostosta. Tai oikeastaan alkusysäyshän on kehon musiikkia myötäävässä liikkeessä. Latinalaistanssiasento ja lähes vastakkain parin kanssa. Astuttaessa taakse oik jalalla takimmainen eli oik jalka suoristuu (samanaikaisesti edessä oleva vas jalka voi olla suorassa tai koukussa). Samoin tapahtuu astuttaessa vas jalalla eteen, jolloin edessä oleva eli vas jalka suoristuu ja oik jalka vedetään polvesta koukkuu siten että oik polvi nojaa vas jalan polvitaipeeseen reisien sisäpinnat yhdessä.

Naisen pyörähtäessä käden ali nainen astuu oikealle sivulle (yks), vas jalalla lyhyt askel sivulle ristiin (kaks) ja vasta kolmosella käännytään napakasti molempien päkiöiden varassa - edessä olevan oik jalan polvi koukussa - ja lopuksi chacha-askel otetaan rintamalinja paria kohti. Chachassa pisto tehdään ensimmäisen yks,kaks,kol,chacha -askelluksen jälkeen kolmella seuraavalla hitaalla (yks,kaks,kol), minkä jälkeen irrottaudutaan ja astutaan normaali chacha-askel.

Tanssinopettaja Jyrki Keisalan pitämästä Paritanssipäiväkirja-blogista (täällä) löytyy hänen opiskeluaikanaan kirjoittamia vinkkejä chachan saloihin, mm. seuraavia käyttökelpoisia vinkkejä:

Tanssi suorin jaloin! Molemmissa polvissa kevyt taivutus ainoastaan chassén keskimmäisessä askeleessa.

Muista ulkokierto jaloissa koko ajan – eli varpaat hiukan ulospäin eteen- ja taakse suuntautuvat askeleet menevät ”omia latujaan”, ei ristiin. Kun jaloissa on ulkokiertoa, sivulta näyttää että ne olisivat ristissä. 

Muista varsinkin eteen- ja taaksesuuntautuvissa askelissa tulla askeleelle suoralla jalalla, mikä mahdollistaa lantion ja painon oikeanlaisen laskeutumisen askeleen päälle.

Chassen viimeisellä askeleella voimakas ulkokierto (eli varpaat jäävät ulospäin, ”tulosuuntaan”) ja sillä ponnistetaan seuraavalle askeleelle, mikä tekee vuorostaan siihen tehokkaan aksentin.

Eikun seuraavaa chacha-tuntia oottelemaan! Aiemmin herkkujani ovat olleet hidas valssi ja fusku, mutta nyt herkkuhetkiini alkaa kivuta myös letkeä chacha.

Sunnuntain saalista

Mohedan puukengät 8 euroa

Tyttäreni ovat yhtä innokkaita kirppiskiertelijöitä kuin äitinsä - minkä töiltään ja perhekiireiltään ehtivät ja jaksavat. Sunnuntaina lähdimme perjantaina Suomeen tulleen Lontoontytön kanssa heti aamusta koluamaan Helsingin kahta suurinta ulkokirppistä eli Hakaniemen torin sunnuntaikirppiksen kautta Hietaniemen kirpputorille.

Molemmissa oli paljon myyjiä, mutta Hakiksessa tuntui olevan vähemmän tylsiä vakimyyjiä, jotka kierrättävät viikosta toiseen samoja muovilaukkuja, lasipystejä ja muumikamoja. Eli viihdyimme kumpikin paremmin Hakaniemessä, josta tein viikonlopun parhaimmat löydöt: Flaren lähes käyttämätön musta trenssi (takissa niin napit kuin vetskarikin, ja pukeva vyö), ruotsalaiset korolliset puukenkäsandaalit (remmit eivät haina eivätkä hankaa, koska ovat pehmeää oikeaa nahkaa) ja kolmanneksi kuukauden kuluttua syntyvälle vauvalle POP:n 52-senttinen suloinen raitahaalari, josta tosin maksoin peräti 12 euroa.

Opiskelijatyttö löysi pari kivaa puseroa itselleen. Minä lisäksi tavalliseen tapaani kasan uusia sisustus- ja naistenlehtiä - ja pikkupojille kymmenellä sentillä akuankkoja. Lisää kirppisretkistä toisessa blogissani Mummi kirppiksellä (täällä).

Flaren trenssi 15 euroa

POP:n raitapotkupuku 12 euroa