Kekkosia

Ukki sai sittenkin houkuteltua minut kävelylle Meilahden rantatielle. Laahustin Ukin ja Koiran perässä Regatan kahvilalta Seurasaaren sillalle ja takaisin. 

Poikkesimme Kekkosen museon yhteydessä olevassa cafe Adjutantissa kahvilla (aika kallista) ja tutustuttiin kahvilan seinillä oleviin Rosa Liksomin Kekkos-kuviin: presidentin elämää kuvaavia pieniä maalauksia, joiden huumori aukesi parhaiten kivojen nimien kautta. Yllä oleva kuvasi presidentin USA:n vierailua (Kekkoset ja Kennedyt).

Kekkos-pipareita

Koira kylässä

Mummi, Koira, filtti ja sohva

Ukki haki aamulla Koiran hoitoon, Opiskelijatytöllä on työpäivän jälkeen pitkä iltameno. Huomenna
on Pikkupoikien vuoro. Eli työntäyteinen, mutta mukava ja eläväinen viikonloppu odotettavissa. Onneksi Opiskelijatyttö on ehtinyt leikata koiran turkin - kynittynä on niin suloisen tarvitsevan näköinen. Löhöillään yhdessä sohvan nurkassa, eilisen tanssitreenin jälkeen Mummi jaksaa vain pari lyhyttä pisutuslenkkiä.

Mummin ja Ukin oma koiraprojektikin etenee. Eilen soitin emon emännälle - mukava helsinkiläinen eläinlääkäri. Päätös valkoisen kääpiösnauseripennun ottamisesta taitaa olla nyt purkissa. Pennut ovat nyt kolmiviikkoisia ja kohta päästään katsomaan ja koskettelemaan. Lopullinen päätös tehdään sitten haistelujen perusteella Ukin ja Opiskelijatytön avustuksella.

Tanssivia naisia

Suvun naiset tykkää tanssimisesta, mutta tapaa aloittaa treenaamisen vasta varttuneessa iässä. Äitimuori aloitti vatsatanssin 60:n korvissa ja jatkoi yli 80-vuotiaaksi. Sisko alkoi tanssia salsaa keski-iässä ja nyt minä olen mummina hurahtanut paritansseihin: foksiin, fuskuun, tangoon ja valssiin.

Ollaan aika ajoin treenattu myös Ukin kanssa, muttei ehkä näin tehokkaasti: maanantaina kolme tuntia foksia ja tänään kolme tuntia fuskua. Hiki virtaa ja vettä kuluu. Ehkä vanhalle olisi riittänyt fuskua kaksi tuntia. Mutta kun opettaja Pirjo Kärnä on niin innostava ja kannustava. Piti ihan ostaa uudet tanssikengät, lenkkarimalliset, joilla on ketterä tanssia.

Kotiin ajaessa yhdeksän jälkeen taivaan rannassa mollotti valtava täysikuu. Aina yhtä upea ja kiehtova.

PS. Porvoon rouva, kommenttisi ei ole tullut perille, joten yritäpä uudelleen Mummin iloksi.

Kävelykeskiviikko

Aamulla sain houkuteltua Ukin Kaivopuistoon rantakävelylle, joka meillä yleensä tarkoittaa Pohjoisrannan Uunisaaresta Kaivarin Carusellliin ja takaisin. Ja tietysti munkit tai sämpylät Carusellissa tai Mutterilla kun se avataan. Jäät lähes sulaneet ja lokit ja hanhet ilmestyneet.

Kevään varmin merkki: Havis Amandan vedet virtaa. Vanha rouva odottelee rauhassa Vapun rientoja.

Iltapäivällä lyhyt kävely Otsonlahdella Äitimuorin kanssa. Valtavista rakennustöistä huolimatta kevätkukat alkavat vallata vanhaa Tapiolaa.

Futis pelastaa päivän

Tänään keskitymme Ukin kanssa Mestareiden liigan välieriin: Bayern Munchen - FC Barcelona! 

Ja olihan tykitystä 4 - 0.

Perusmaanantai?

Aamulla kävelylenkki, päivällä puutarhan rapsutusta ja illalla tanssimista. Ei valittamista. Olin tänään toista kertaa paritanssitreeneissä Malmin työväentalolla. Kivaa - kolme tuntia illassa treenataan samaa tanssia, jatkuva parinvaihto, ikähaitari painottuu yli 50-vuotiaisiin. Hikistä ja haastavaa. Ehkä Ukkikin uskaltautuu joskus mukaan.

Kesäkalusteet kehiin

Nyt se alkaa, terassikausi. Aurinko paistoi niin fantsusti, että piti kaivaa pöytä ja tuolit pressujen alta. Yhden yön Tallinan matkan aikana lähes kaikki lumet oli sulanut terassilta ja puutarhasta. Upeeta!

Krookukset pukkaa kukkaa sammaloituneelta nurtsilta.

Aurinkoa Tallinnassa

Äitimuori siskonsa kanssa

Ihailtiin vanhoja mukulakivikatuja, ostettiin valko-vihreitä papukaijatulppaaneja ja liloja gerberoita, ajettiin ratikalla (linja 1) tutkimaan Koplin vanhoja puutaloja ja Kadriorgin puistoja ja herkuteltiin Karja kohvikissa (Suur-Karja 3): kahdeksan leivosta maksoi 7,40 euroa - etenkin halvalevyleivos oli Mummin makuun. Lopuksi nuorin serkku (44v) harhautti sukunaiset Ivo Nikkolon myymälään, josta ei ostettu mitään paitsi kaksi kaulahuivia ja kaksi juhlamekkoa. Vanhatkin ehtii!

Ja välissä etsittiin Äitimuorin hartiahuivia, toisen kasikymppisen matkalippua ja kolmannan kävelykeppiä. Muut paitsi hartiahuivi löytyivät ja sekin ehkä löytyy Suomessa jonkun hörhelön matkalaukusta.

Viron lumikelloja

Mammat Tallinnassa

Äitimuorin matkakoru

Seitsemän 44-84 -vuotiasta naista eli seitsemän äitiä, neljä mummia, kolme siskosta, viisi serkusta eli Mummin lisäksi Äitimuori, tämän kaksi siskoa sekä toisen kaksi tytärtä ja toisen yksi tytär. Vain Mummin Siskoa jäimme kaipaamaan - hän joutui jäämään kotiin yöllä pahentuneen hammassäryn takia. Harmi, minä jäin ilman huonekaveria ja muu porukka ilman matkan ilopilleriä.

Päivä hurahti nopeasti: hortoiltiin kaupungissa, istuttiin oluella (kivaa), ostettiin Kalev-suklaata (hyvää), tutustuttiin Viru-hotellin KGB-museoon (mielenkiintoista) ja syötiin Moon-nimisessä ravintolassa (tavanomaista). Eli tosi perinteistä, mutta mukavaa. Alla teksti KGB:n erään tärkeimmän huoneen ovesta "siellä ei ole mitään".

Mikä fiilis?

Versoohan se, vaikka kukat ovatkin kuihtuneet.