Muru täytti huhtikuussa 12 vuotta. Rakas, ihana kääpiösnautserini vanhenee, kuten emäntäkin :) Kesäkuussa 2013 kirjoitin vasta vähän aikaa sitten aloittamaani mummi-blogiin ensimmäisen lyhyen tekstin Muru-koirasta otsikolla Nysse tuli (täällä). Ja siitä alkoi pitkäaikainen ystävyytemme :)
Viimeisen vuoden aikana Muru on vanhentunut - se muun muassa nukkuu paljon enemmän kuin aikaisemmin. Myös hampaiden ja ientulehdusten kanssa on ollut ongelmia, vaikka viime vuosina olen harjannut niitä (lähes) päivittäin. Asia, joka alkuun tuntui tosi oudolta - harjata nyt koiran hampaita - ei ollut minulle yhtään tuttua. Olen ymmärtänyt, että pienillä koirilla ienongelmat ovat yleisempiä kuin suuremmilla koirilla…
Vuosien kuluessa yli puolet Murun hampaista on jouduttu nukutuksessa poistamaan. Mutta, kuten eläinlääkäri lohdutti, kotikoira pärjää hyvin vähemmilläkin hampailla - ja tarvittaessa kuulemma jopa pelkillä ikenillä. Murullekin ruoka ja nappulat maistuvat edelleen hyvällä ruokahalulla :)
Ja pitkille kävelylenkeille Muru lähtee edelleen yhtä innoissaan kuin nuorempana. Lenkillä ei tosin enää käydä kolmasti päivässä, vaan ainoastaan aamulla ja illalla - ja joskus tehdään jopa vain yksi pidempi päivälenkki…
Tahti hidastuu ja askel lyhynee - molemmilla - Murulla ja Mummilla - yhdessä. Elämä on tässä ja nyt - ja huominen on sitten huominen…
Kolmikuinen Muru vanhan mökin rappusilla kesäkuussa 2013.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti