Kirjailijoiden kartano

Maila Talvion muistohuone

Koskipään kartanon viimeinen omistaja Annie von Gerdten-Boisman kuoli 68-vuotiaana joulukuussa 1927. Hänen ensimmäinen puolisonsa Karl Erik von Gerdten oli kuollut jo nuorena - samana vuonna, kun heidän esikoislapsensa Karl Gustaf Otto von Gerdten (1885-1919) syntyi. Myöhemmin Annie avioitui tilanhoitaja Karl Boismanin (1863-1939) kanssa, mutta he eivät saaneet lapsia.

Anniella ei kuollessaan ollut rintaperillisiä, joten tuolloin velkaisen ja kuihtuneen Koskipään kartanon peri hänen sisaruksensa. Lähinnä Helsingissä asuneen siskon Maila Talvion ehdotuksesta kartano muutettiin museoksi, kuten aiemmin kirjoitin (täällä). 

Tavanomaisista koti- ja kartanomuseoista poiketen Koskipäähän oli museon toimiessa rakennettu kolmen kartanoon eri tavoin liittyvän kirjailijan muistohuoneet. Vihreässä päärakennuksessa isännän entinen työhuone oli muutettu Maila Talvion muistohuoneeksi ja tuparakennuksen perähuone oli omistettu runoilija Uuno Kailaan (1901-1933) muistolle. Lisäksi sivurakennuksesta löytyi Mika Waltarin (1908-1979) kamari, jossa lähinnä esiteltiin Waltarin tuotantoa.

Kirjailija Maila Talvio (1871-1951) asui suurimman osan elämästään Laaksola-nimisessä huvilassa Helsingin Meilahdessa puolisonsa kielitieteilijä, professori Jooseppi Julius (JJ) Mikkolan (1866-1946) kanssa. Heillä ei ollut lapsia ja miehensä kuoltua Maila olisi halunnut muuttaa huvilan kotimuseoksi ja testamentata sen Helsingin kaupungille. Kaupunki ei kuitenkaan halunnut vastaanottaa lahjoitusta, ilmeisesti kirjailijan saksalaismyönteisyyden takia. 

Tästä Talvio suivaantui ja määräsi testamentissaan, että hänen kuoltuaan huvila tulee purkaa, mikä tapahtuikin vuonna 1954. Osa huvilan esineistöstä siirrettiin Koskipäähän tuolloin perustettuun muistohuoneeseen. Vuonna 1971 Meilahden puretun huvilan paikalle pystytettiin Itämeren tytär -niminen Talvion muistomerkki, jonka toteutti kuvanveistäjä Laila Pullinen. 

Talviosta poiketen Kailaalla ja Waltarilla ei ole ollut suoranaista yhteyttä Koskipäähän, ainoastaan lähiseuduille. Nuorena keuhkotautiin kuollut Uuno Kailas syntyi Heinolan pitäjässä. Kun poika oli kolmivuotias, äiti kuoli ja poika joutui isovanhempien hoitoon Hartolan Honkapäähän. Mika Waltari taas vietti 1940-luvulla useita kesiä läheisessä Kalhon kylässä, jossa hänen anoppinsa oli syntynyt. 

Maila Talvio alkoi rakentaa Kailaan muistohuonetta jo 1930-luvulla, kun hän oli vuonna 1933 ottanut Helsingin laivarannassa talteen käärepaperin, joka oli ollut runoilijan Suomeen lähetetyn tuhkauurnan ympärillä. Muun muassa tuo käärepaperi oli nähtävissä pienessä ja vaatimattomassa muistohuoneessa. 

Koskipään kartanosta ja sen asukkaista tuntuu riittävän juttua…

Eero Järnefeltin (1863-1937) maalaama muotokuva vuodelta 1929

Maila Talviosta ja hänen puolisostaan J. J. Mikkolasta.

Valokuva taulusta on Helsingin yliopiston kokoelmista Ars Universitaria 1640-1990. 

Uuno Kailaan muistohuone

Tuparakennuksessa oli Uuno Kailaan muistohuone ja Mika Waltarin kammari.

Vanhassa, 1600-luvulta säilyneen rakennuksen seinässä oli käsinkirjoitettu kyltti: 

”Museokierros alkaa vihreästä rakennuksesta” :)