torstai 17. lokakuuta 2024

Hullaannuin Ateneumissa


Jos lokakuussa haluaa hullaantua myös muusta kuin kauniista ruskasta, kannattaa mennä Ateneumin taidemuseoon, kiivetä leveitä portaita toiseen kerrokseen ja hullaantua pari viikkoa sitten avatusta Gothic Modern -taidenäyttelystä. Esillä on kymmeniä upeita maalauksia ja piirroksia - ja jokunen patsas - pääosin 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta, mutta valikoituja helmiä myös keskiajalta. Tunnettuja ja tuntemattomampia taiteilijoita - suomalaisia ja keskieurooppalaisia. 

Pysähdyin jokaisessa 12 näyttelysalissa lähes kaikkien esillä olleiden teosten eteen ihmettelemään, ihastelemaan, tutkimaan ja nauttimaan. Harvoin minulle käy niin, että kaikki kiinnostaa, jopa pikkuruiset piirrokset, joita harvoin jaksan jäädä tihrustelemaan.

Kuuden salin jälkeen olin täysin ähkynä taiteesta - positiivisessa mielessä - ja ajattelin että tulen kiertämään loput kuusi salia toisella kertaa lähipäivinä. Käytyäni museokaupassa ja istuttuani pitkän tovin alakerran kahvilassa, päätin jaksaa katsoa upean näyttelyn teokset yhdellä kertaa loppuun asti. Ja ehkä tulla kuitenkin toistamiseen :)

Otin paljon valokuvia ja olisin halunnut liittää jokaisen kuvan tähän postaukseen. Kaikki teokset kertoivat omaa tarinaansa ja historiaansa ja lähes jokainen herätti minussa ajatuksia ja tunteita, mielleyhtymiä ja muistoja. 

Minua kiehtoi myös tapa, millä teokset oli laitettu esille eli ripustettu, jota muuten Hesarin Harri Mäcklinkin kehui näyttelyarviossaan (HS 16.10.24). Keskiajalla eläneiden mestarien teoksia oli ripustettu rinnakkain 1900-luvun vaihteen taiteilijoiden kanssa. Aihepiirien mukaan - etsien ja korostaen yhtäläisyyksiä. Aiheita olivat muun muassa niinkin keveät jutut kuin kuolema, kärsimys, uskonto, yksinäisyys, parisuhde, vanhemmuus ja - rakkaus :) 

Tämän takia yritin koota myös postaukseni valokuvat ripustuksen ympärille. Ja tällä kertaa päädyin näihin teoskuviin, toisena hetkenä olisin päätynyt toisenlaiseen valintaan. Ja todennäköisesti kirjoitankin näyttelystä vielä pari jälkipostausta…

Mutta menkää itse katsomaan - ja nauttimaan. Ja valitkaa omat mieliteoksenne kymmenien ihanien joukosta :) 

Hugo Simberg (1873-1917): Kuoleman puutarha, 1896
Taiteilija on maalannut Kuoleman puutarhan freskona Tampereen tuomiokirkkoon,
johon ihastuin huhtikuussa 2022 (täällä).

Simbergin vesivärityö oli ripustettu Schjerfbeckin ja Cranachin maalausten keskelle.
Vasemmalla Helene Schjerfbeck (1862-1946): John Chambers, 
kopio Hans Holbein nuoremman mukaan, 1894
Oikealla Lucas Cranach vanhempi (1472-1553): Nuoren naisen muotokuva, 1525

Lovis Corinth (1858-1925): Magdaleena helmiä hiuksissaan, 1919

Corinthin öljymaalaus oli ripustettu Cranachin ja Munchin maalausten rinnalle.
Vasemmalla Lucas Cranach vanhempi (1472-1553): Lucretia, 1530
Keskellä Edvard Munch (1863-1944): Silmästä silmään, 1899-1900

Käthe Kollwitz (1867-1945): Nälkä, 1923

Sascha Schneider (1870-1927): Riippuvaisuuden tunne, n.1893

Marianne Stokes (1855-1927): Madonna ja lapsi, n.1909

Stokesin temperamaalaus oli ripustettu Gallen-Kallelan ja van Cleven maalausten rinnalle. 
Keskellä Akseli Gallen-Kallela (1865-1933): Madonna, 1891
Oikealla Joos van Cleve (1485-1541): Pyhä perhe, 1521-1543

Vincent van Gogh (1853-1890): Tupakoiva luuranko, 1886

Käthe Kollwitz (1867-1945): Kuolema ja nainen, 1910

Hugo Simberg (1873-1917): Kuolema kuuntelee, 1897

Tuntematon: Bopparder Pieta, 1380-1390

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti