Mikkelin tuomiokirkkoa ei voi olla huomaamatta. Kävellessä rautatieasemalta ylös Hallituskatua kohti Kauppatoria alkaa kirkon korkea torni näkyä jo ennen ensimmäistä poikkikatua. Punatiilinen, yli 60 metriä korkea suippotorni hallitsee näkymää hetki hetkeltä enemmän - aina kirkolle asti. Luokseen kutsuen.
Tänään - eläkeläisikäisenä kirkkofanina - näen ja koen näin. Toisin oli 30-40 vuotta sitten, jolloin alkuun yksi- ja lopulta viisilapsisena perheenä vierailimme kesäisin tiheästi Mikkelissä ja sen ympäristössä. Tehdessäni ostoksia Mikkelin torilla viiden oman ja kolmen Parasystävän vilkkaan lapsen kanssa en koskaan ”huomannut” lähellä olevaa kirkko - kirkkoa, jota ”ei voi olla huomaamatta”. Toki tiesin, että kaupungissa on iso ja komea tuomiokirkko, sillä Parasystävä ja Miehensä oli aikoinaan - 50 vuotta (sic) sitten - vihitty Mikkelin tuomiokirkossa. Aika aikaa kutakin on niin totta :)
Mikkelin tuomiokirkko on rakennettu 1897 Ristimäelle juoppoputkana toimineen entisen palotornin paikalle. Kirkon suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck (1854-1929), joka oli aikansa tuotteliampia kirkkoarkkitehtejä. Hänen työpöydällään piirrettiin yli 30 toteutunutta suomalaista kirkkorakennusta.
Astuessani (sisältäkin) korkeaan kirkkoon minua lähestyy ystävällinen mies - minun lisäkseni ainoa ihminen kirkossa. Hän kysyy, josko haluan että hän kertoo minulle rakennuksen historiasta. Mikäs kirkkofania voisi enemmän ilahduttaa :)
Uusgoottilaiseen tyyliin rakennettu kirkko muurattiin lähistöllä valmistetuista punatiilistä ja muurauslaasti jätettiin tarkoituksella saumoista ”ulos”. Asia, jota en olisi itse huomannut, mutta joka minua viehätti. Perinteisesti kirkkorakennukset on kuulemma sijoitettu niin, että alttari on itäpäädyssä - auringon nousun suunnassa - ja sisäänkäynti lännessä. Poikkeuksellisesti Mikkelin kirkko päädyttiin rakentamaan toisin päin, jotta kirkon sisäänkäynti ja julkisivu saatiin kaupungin puolelle. Hyvä valinta :)
Mies jatkoi kertomalla, että taidemaalari Pekka Halosen (1865-1933) vuonna 1899 suunnittelemassa Jeesus ristillä -nimisessä alttaritaulussa Jeesus kuvataan kuolleena. Näin siksi, että Halonen ei halunnut maalata kirkkokansan katsottavaksi kärsivää Kristusta eikä näkyvää verta. Alttaritaulun Jeesuksesta huokuukin levollisuus ja rauha. Asia, mitä minä kirkossa haen ja kaipaan.
Yhdessä jutussa luulen Miehen olleen väärässä. Hänen mukaansa kirkon keskikäytävää valaisevat lamput olisivat kuuluisan suunnittelijan Paavo Tynellin valmistamia. Tätä epäilen, sillä mistään en löytänyt asialle vahvistusta. Joka tapauksessa kynttelikköä muistuttavat valaisimet sopivat korkeaan kirkkoon loistavasti ja luovat ympärilleen lämmintä valoa.
Mikkelin tuomiokirkko peruskorjattiin 1955, jolloin kirkon sisällä tehtiin arkkitehti Martti Välikankaan (1893-1973) suunnittelemia isoja muutoksia. Kirkkosalin ilmettä pelkistettiin huomattavasti, esimerkiksi vanha koristeellinen saarnatuoli vaihdettiin funkistyyliseksi. Sen sijaan lehterillä oleva vanha ja komea urkufasadi päätettiin säilyttää ja uudet urut piilotettiin sen taakse, mistä tykkäsin. Lisäksi kahteen alttarilla olevaan isoon ikkunaan hankittiin kuvataiteilija Antti Salmenlinnan (1897-1968) tekemät Karjalasta ja arkkienkeli Mikaelista kertovat sarjakuvamaiset lasimaalaukset.
Korkea ja iso kirkko on jätetty ihanasti omaan rauhaansa ja ”omaan tilaansa” mäkisen puiston keskelle. Seuranaan tornien tavoin taivaalle kurottavat vanhat suippokuuset. Ja pääoven edessä kirkolle johtavat leveät ja jykevät graniittiportaat.
Pekka Halosen alttaritaulu ja Antti Salmenlinnan lasimaalaukset.
Lehterillä näkyy säilytetty vanha urkufasadi
Kirkkoa alkuperäisessä asussaan vuonna 1932
Mielenkiintoista ja kaunista vanhaa tiilimuurausta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti