sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Meitsin tekemä

Lemon cheesecake:
sitruunaruohojuustokakku, chiso granite, cantaloupe sorbetti ja touille

Heinäkuun alkupäivät kuluivat Joensuussa tanssiessa - kaksi matkapäivää ja kolme tanssipäivää. Tanssituntien lisäksi en paljon muuta ehtinyt enkä jaksanut kuin syödä parissa paikallisessa ravintolassa ja katsoa telkusta MM-jalkapalloa.

Joensuun ravintoloista tuli tutustuttua Rossoon (täällä), Amarilloon (täällä), Kieloon (täällä) ja Teatteriravintolaan (täällä). Mukavin tuttavuus oli Eliel Saarisen suunnittelemassa komeassa Kaupungintalossa sijaitseva Teatteriravintola, jossa kävin tanssituntien välissä lounaalla. Vinkin paikasta sain paikallisilta tanssiopettajilta, jotka kehuivat lounaan hinta-laatusuhdetta kaupungin parhaaksi. Keskiviikkona kokeilin myös ravintolan illallista, jonka herkullisin ja kaunein annos oli sitruunajuustokakku. Sen tarjoili annoksen luoja - ihana nuori mies, joka asiaa tiedustellessani ylpeänä vastasi: ”Joo, on kyl meitsin ja kaverin tekemä.” Kaunista kattausta arvostavana minua tosin vähän häiritsi, että ruokasalin pöydistä vain pari oli kutsuvasti katettu ruokailijoita odottamaan. Mutta onneksi en antanut sen pilata illallisen hyvää kokonaisvaikutelmaa.

Kielossa kaikki oli kohdallaan, vaikkei mikään erityisemmin säväyttänyt. Parasta oli viihtyisä pieni tila ja paksut puupöydät. Outoa oli lämpimänä tarjoiltu roseviini, joka kyllä asiaa kysyessäni nopeasti ja maksutta vaihdettiin kylmään valkoviiniin.

Kahdesta ketjuravintolasta voiton vei ehdottomasti Amarillo, jonka broileri-avokadosalaatti oli tuore, runsas ja herkullinen - ruokasalaattien aatelia. Jos joskus palaan Joensuuhun, menen varmasti uudelleen herkuttelemaan Amarillon salaatilla :):) Rossot taidan vastedes jättää väliin - edes suloinen tarjoilijatyttö ei mahtanut mitään mauttomalle kala-annokselleni.

Ja loppuillat venyteltiin turtia jalkoja ja jännättiin jalkapalloa...

Kukkia lautasella Teatteriravintolassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti