Sunnuntaiaamuja

Rakastan sunnuntaiaamuja mökillä. Herään yleensä seitsemän aikaan, keitän kahvit ja istun vanhaan haalistuneeseen vihreään nojatuoliin radion viereen. Muru kiipeää syliin ja hakee hyvän mukkura-asennon. Tuolista näen suoraan ikkunan läpi Enäjärvelle - ja Mieleni maiseman eli Semaiseman (täällä).

Heräilen hiljalleen uuteen päivään. Kuuntelen radiota - kasin pintaan tulee Luontoretki, seuraavaksi Tarja Närhen Iskelmäradio (tänään muisteltiin ihanaa Seija Simolaa) ja lopuksi kymmenen uutisten jälkeen rauhoittava äänisen Pekka Laineen Ihmemaa, jossa usein liian rämäpäistä musiikkia makuuni, mutta tykkään Pekan jutustelusta. Mökin nojatuoli on nykyään lähes ainoa paikka, jossa todella keskityn radion kuunteluun - automatkojen lisäksi. Ja tykkään.

Kädessä kahvikuppi ja juustoleipää. Sylissä ipadi ja kutomista odottava sukka - tällä hetkellä musta-valko-keltaraidallinen perussukka (täällä). Usein myös kirja - tällä hetkellä useissa blogeissa kehuttu Ann-Marie MacDonaldin Linnuntietä (Tammi 2004) ja vanhoja naistenlehtiä.

Rakastan sunnuntaiaamuja mökillä. Kunnes pimeys valtaa aamut ja ikkunasta kajottaa valoa vasta kymmenen jälkeen. Mutta siihen on onneksi vielä aikaa...