Viime viikolla uskaltauduin Sekahaun hitaan valssin jatkotreeneihin Littoisten lavalle. Jännitti, miten taitureiden kanssa selviäisin. Mutta kun kaksituntinen oli sopivasti fuskutreenin jälkeen, niin päätin jäädä kokeilemaan.
Selvisin hengissä, mutta en osannut nauttia - enkä hirveästi tanssiakaan. Olisin ryhmän menossa kyllä pärjännyt, jos en olisi itse epäillyt taitojani ja pelännyt viejien mahdollista sanatonta arvostelua ja ylimielisyyttä. Viime vuonna olin samassa paikassa hitaan valssin alkeisjatkossa, ja nautin (täällä).
Miten tämän vuoden kokemus sitten eroaa viime vuodesta? Tärkein ero on se että nyt kokeilin jatko-ryhmää viimevuotisen keskitason sijaan. Keskitason tunneille menen nykyään rinta rottingilla, tietoisena osaamisestani ja valmiina nauttimaan tanssista. Ne harvat kerrat kun olen uskaltautunut jatkoryhmiin, hartiani on yleensä hermostuksesta kireät ja mieli laukkaa jännityksestä. Keskity nyt siinä kiemuraisiin askeliin ja rentoon seuraamiseen. Eli suurin syy löytyy korvien välistä. Littoisten treeni oli myös aika tekniikkapainotteinen opettajan korostaessa valssin vartalon kiertoja ja taivutuksia, jotka minulla ovat vielä hakusessa.
Mutta jännityksestäni huolimatta pystyin oppimaan uutta. Antti-Ville opetti mm. promenadiasennosta lähtevän puolen vaihdon: Perusaskeleen (yks,kaks,kol) jälkeen nainen kääntyy miehen oik kylkeen promenaadiin (yks,kaks,kol), josta kiertyy miehen vasemmalle puolelle astuen ensin vas jalalla miehen editse (yks) ja kääntyen myötäpäivään astuessaan oik jalallaan (kaks), minkä jälkeen astuu vas jalan saksiliikkeen kautta lyhyesti eteenpäin päkiöiden kautta (kol). Tämän nainen toistaa toiseen suuntaan aloittaen oik jalalla. Eli nainen lähtee aina parin puoleisella jalalla. Omaksuin kuvion nopeasti - taitaa olla opetettu joskus aikaisemminkin. Tärkeää on säilyttää tässäkin liikkeessä yhteinen raami, mitä edesauttaa se että kumpikin pitää irroitettua kättään - naisella oikea - koholla ja kaarella (valmiina tarttumaan pariin).
Antti-Ville kertasi vielä amerikkalaisen valssin siksak-askelta. Hänen mielestään kolmosaskelta ei kannata vetää yhteen kakkosaskeleen astuneen jalan kanssa, vaan vain kääntyä kakkosjalalla ja palata astumaan kolmonen ykkösen linjalle. Tanssista tulee näin liikkuvampaa ja vetävämpää.
Väkeä paikalla oli yllättävän vähän ja naisia tuplasti miehiä enemmän. Puolet viejistä ja naistreenaajat tuntuivat mukavilta ja seuraansa kutsuvilta. Toinen puoli viejistä vaikutti jatkotason tanssijoilta, mutta jotka eivät paljon viitsineet keskittyä harjoittelevan vieraan mummon pyörittämiseen.
Littoinen kutsuu edelleen, mutta taidan pysyä turvallisesti alkeisjatkoryhmissä. Minulle mukavampaa ja viejille helpompaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti