Ostin 1970-luvulla Oulussa opiskellessani Rukan pitkän punaisen sadetakin. Takki oli keväisin ja syksyisin ahkerassa käytössä, sillä opiskelijat pyöräilivät pikkukaupungin kaikki matkat. Kesäisin 1970-luvulla paistoi aina aurinko ja talvet olivat lumivalkoisia, eikö...
Helsinkiläisenä pikkulasten äitinä 1980- ja 1990-luvuilla sadetakki oli edelleen käytössä lähes viikottain - penskojen kanssa ulkoiltiin säässä kuin säässä. 2000-luvun alussa tulivat goretex-takit ja punainen sadetakki kulkeutui mökille varatakiksi. Tytöt käyttävät mökillä käydessään takkia mielellään, ja tällä viikolla se on ollut minulla käytössä päivittäin.
Laatu kestää. Rukan vahva sadetakki ei ole 40 vuodessa yhtään haurastunut - se on edelleen täysin vedenpitävä ja sopivan taipuisa. Opiskelijatytön järkiostos!
Ai sinusal on tuo tallessa. Sekin mökeistä on ainakin hyötyä, että siellä voi varastoida vanhoja (käyttökelpoisia) vaatteita.
VastaaPoistaMinulla oli suurin piiretin samaa vuosikertaa, tai oikeammin 60-luvun lopulla ostettu täyspitkä Marimekon harmaan kirjava kernisadetakki ja sylvesteri. Jossain vaiheessa leikkasin sen minihameeseen sopivaksi. Ja sitten se joutui hukkaan eli heitin pois turhana… ishan se kiva jos olisi vielä tallella…
Minullakin oli aikoinaan Rukan sininen sylvesterihattu, jonka annoin nuorelle unkarilaiselle hurmurille ollessani 1970-luvulla kesätöissä sairaalassa Etelä-Unkarissa. Sylvesterin herättämiä nuoruusmuistoja...
Poista