lauantai 3. toukokuuta 2014

Mummon akkunalla


Vanha pelargonia on mummon akkunalla..... 

Vaan ei oo vanha eikä mummon akkuna, vaan on upouusi kukka ja Ukin vanha ikkuna. Eli Ukki on meillä se, joka tahtoo aina ostaa nostalgiset punaiset pelarkuut mökin ikkunalle. Minäkin tykkään pelarkuista, mutta ennemminkin parvekkeella ja terassilla, en niinkään ikkunalaudalla. 

Tänään kuitenkin ostettiin taas perinteiset Salon torilta. Ja kauniita ovat, täytyy myöntää. Ja nämä perinteiset mallit ovat juuri niitä, jotka säilyvät parhaiten talven yli, tanakoituvat ja löytävät seuraavina vuosina paikkansa Mummin pihakokoelmasta.

PS. Yläpalkin upea kirsikkapuu (rosokirsikka, Prunus sargentii Rehder) on kuvattu tänään Salon kirjaston pihalta.

11 kommenttia:

  1. Minä ostan myös kesäksi pelakuut. Kestävät jopa minun hoidon läpi kesän ja tykkään kyllä kauniista väreistä ja tunnelmista. Ostan usein myös vaaleanpunaisena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ukki haluaa pelakuut ikkunalaudalle ja minä terassille tai pihalle. Onneksi nykyään - yli 30 aviovuoden jälkeen - pystymme sopimaan, että Ukin kukkii akkunalla ja Mummin pihalla.

      Poista
    2. Ja tuoksu on ihana. Akkunalla tai ulkona :).

      Poista
  2. Meillä ei ollut pelargonioita viime kesänä. Nyt voisi taas ostaa. Ne ovat sympaattisia, etenkin nuo punaiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punaiset pelarkuut ovat tosi nostalgisia, ja siksi ne varmaan vanhetessa alkaa taas viehättää.

      Poista
  3. Upea onkin tuo sinun uusi yläkuva.
    Oli aika jolloin en tykännyt pelargoista, mutta nykyään ne on minun mielestä tosi kauniita. Ja naapurini, jolla on kukkaloistoa parvekkeella (toisin kuin minulla :) harrastaa myös erikoisia, erilaisia pelargoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älkää nyt ystävät käsittäkö väärin, Mummikin tykkää pelarkuista, muttaei vaan halua niitä mökin ikkunalle. Poissaolojen takia kastelu on sinnepäin, ja ovat pienessä mökissä "tiellä". Mutta vuosien kuluessa olen toki sopeutunut.
      Mutta tykkään tosi paljon pelarkuista parvekelaatikoissa ja piharuukuissa, ja tykkään myös erikoisista laleista. Jatkossa näette, mitä parvekkeellani on kasvamassa.

      Poista
  4. Minä palaan joka toinen vuosi pelarkuihin, kerrostaloasunnon parvekkeella. Omassa talossa asuessamme Kainuussa meillä oli niitä pihassa laatikoissa.
    Pelarkuussa on jotakin niin ihanan perinteistä ja juurevaa. Kun palaan pelarkuuhun, tuntuu, että palaan syrjähypyistä, marketoista sun muista keijunmekoista, hömpötyksistä aitoon ja oikeaan.
    Hyvä Ukki, hyvä Inna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on ollut pelarkuita parvekkeela ja pihaistutuksissa viitisen vuotta. Parikymmentä vuotta oli markettoja ja orvokeita. Nykyään ostan aikaisin keväällä pikkutaimia, jotka kasvatan lasikossa ja siirrän toukokuun lopulla ulos.
      Olen ihastunut etenkin kirjavalehtisiin lajeihin. Talvehtimista vasta opettelen. Tänä vuonna talven yli säilyi vain viisi yksilöä. Kuvia niistä on tulossa.

      Poista
  5. Pelakuut ovat minun ehdottomia suosikkejani, myös ikkunalla.
    Ja onpa upea tuo kukkiva kirsikkapuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirsikkapuu oli valtava ja upea. Satuinkin kirjaston pihalle sopivaan aikaan, sillä kirsikan kukintahan on parhaimmillaan vain pari päivää.

      Poista