lauantai 7. joulukuuta 2013

Fedja ja Pikkupoika


Olin Kolmevuotiaan kanssa teatterissa. Viihdyttiin molemmat. Pikkupoika seurasi intensiivisesti tunnin ajan Fedja-sedän, kissa ja koiran seikkailuja Piimälässä Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä. Poika tykkäsi eniten hulluttelevasta postinkantajasta ja koirasta, jonka eläimiä tutkiva professori oli opettanut puhumaan. 

Pikkupoika oli nähnyt saman esityksen jo kuukausi sitten isänsä kanssa. Silloin istuivat ensimmäisellä rivillä ja nyt Pikkupoika selitti Mummille, että "ne huutaa niin kovaa että korviin sattuu". Onneksi Mummin kanssa istuttiin viidennellä rivillä eikä näyttelijöiden puhe tuntunut yhtä kovalta. Varmuudeksi Pikkupoika istui koko esityksen ajan Mummin sylissä, mikä Mummista tuntui ihanalle.

Esityksen jälkeen Fedja-setä, joka sadussa - nimestä huolimatta - on noin 5-vuotias poika, tuli tervehtimään katsojia. Sekös oli Ykkösestä outoa ja jännää. Piti pitkään tuijottaa yöpukuun pukeutunutta miestä - näytti samaanaikaan sekä aikuiselta että pikkupojalta.

2 kommenttia:

  1. Fedja setä kissa ja koira kirjaa meillä miehen kanssa seurusteluajoista alkaen kuunneltiin Tarmo Mannin esittämänä. Sitten omille lapsillemme luettiin.Tytär muutamia vuosia sitten joululahjaksi äänitteen antoi.

    Ihanaa saada koko esityksen ajan pitää lapsen lastaan sylissä, aah.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teksti sopiikin varmaan hyvin Mannille. Itse en ole kirjaa lukenut, mutta kuuluu Vävyn lapsuuden lempikirjoihin. Teatteriesitys oli ihan kiva, vaikka ei ehkä vedä vertoja kirjalle eikä Mannille.

      Poista