Sade kasteli Kakkosen kollarin, joten kaivoin varastosta Esikoisen käyttämän villatakin. Äitimuorin kutoma yli 30 vuotta sitten, viiden lapsen ahkerasti käyttämä ja ainakin kymmenesti konepesty. Ja edelleen täysin kuosissa, nyppääntymätön. Ja puhdas!?
Äitimuori kutoi aikoinaan serkuksille saman mallin mukaan toistakymmentä eri väristä ja eri kokoista villatakkia. Pehmeästä konepestävästä ohuesta villalangasta. Kaiken muun lisäksi.
Onko siitä todella jo 30 vuotta?
Kaunis villanuttu! taas tuli todistettua, että hyvä materiaali vain paranee ajan myötä. joskus hieman harmittaa, kun olen antanut kaikki lasten vaatteet pois, joitakin olisi pitänyt säästää jälkipolville. mukavaa viikonvaihdetta Sinulle:))
VastaaPoistaOlen itse säästänyt vain joitakin äitini kutomia villatakkaja ja puseroita. Osa kelpaa seuraavalle polvelle, osa on liian vanhanaikuista, kuulema. Minulla ne herättää lämpimiä muistoja äidistäni ja lasteni lapsuusajasta. Sinullekin ilmeisen koleaa viikonvaihdetta.
PoistaNäitä tämän tapaisia löytyy meiltäkin ja joskus erittäin tarpeellisia.
VastaaPoistaPerus nuttumalli, joka on käytännöllinen ja lämmin.
Poista