Kyyhkynen, nro 1, 1915
Kiinnostus esoteriaan - salattuun, henkiseen tietoon - levisi Eurooppaan 1800-luvun lopussa. Kuvataiteissa yksi esoteriaboomin johtohahmoksi nousi ruotsalainen Hilma af Klint, joka aiemmin oli maalannut lähinnä maisemia ja muotokuvia.
Hilma af Klint (1862-1944) syntyi Tukholmassa keskiluokkaiseen perheeseen, oli isänsä tapaan kiinnostunut matematiikasta ja opiskeli kuvataiteita Tukholmassa. Nuoruuden suuri suru oli 10-vuotiaan pikkusisko Herminan (1870-1880) kuolema vuonna 1880. Tämän jälkeen Hilma alkoi käydä spiritismi-istunnoissa, liittyi teosofiseen seuraan vuonna 1889 ja tästä parin vuoden päästä perusti neljän taiteilijaystävättärensä kanssa De Fem -salaseuran, jossa etsittiin yhteyttä henkimaailmaan.
Salaseurassa saadun henkiyhteyden seurauksena 44-vuotias Hilma alkoi vuonna 1906 maalata lähes yksinomaa abstraktisia ja symbolistisia teoksia. Useita vuosia aiemmin kuin esim Hilman aikalaistaiteilija Wassily Kandinsky (1866-1944), jota pidetään usein abstraktin taiteen isänä.
Hilma maalasi arvoituksellisia maalauksia, joita hän koki tekevänsä henkioppaidensa ohjaamana - maalaten nopeasti ja ilman tavanomaisia esitöitä. Tämän henkiyhteyden seurauksena syntyivät muun muassa ns. Temppelimaalaukset. Kyseessä on vuosien 1906-1915 aikana syntynyt 193 teoksen kokonaisuus, jonka maalaukset on jaettu outonimisiin sarjoihin, kuten Alkukaaos, Evoluutio, Joutsen, Kyyhkynen ja Kymmenen suurinta.
Kuuluisin näistä Temppelimaalauksien sarjoista on Kymmenen suurinta -sarja, johon kuuluvat suuret öljymaalaukset Hilma af Klint maalasi kahden kuukauden aikana vuonna 1907. Kahdessa kuukaudessa kymmenen yli kolme metriä korkeaa öljymaalausta - aika saavutus :) Kymmenen suurinta -sarja kertoo ihmisen elämän vaiheista lapsuudesta vanhuuteen ja sarja oli ensimmäistä kertaa yleisön nähtävän vasta vuonna 1989 Tukholman Modernissa museossa.
Hilma af Klint määräsi testamentissaan, että hänen taideteoksiaan saa näyttää yleisölle aikaisintaan 20 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Taiteilija uskoi, että maailma ei vielä 1940-luvulla ollut valmis näkemään hänen erikoisia teoksiaan. Elinaikanaanhan Hilma oli jonkun kerran yrittänyt saada maalauksia pariin näyttelyyn, mutta ne oli hylätty outoina ja epäkiinnostavina. Nykyään suurimman osan eli noin 1200 af Klintin abstrakteista teoksista omistaa hänen nimeään kantava ruotsalainen säätiö, jonka hänen veljenpoikansa Erik af Klint (1901-1981) perusti vuonna 1972.
Ateneumin Arcana Borealis - pohjoisen naiset ja esoteerisuus -näyttelyssä (täällä) oli esillä kuusi Hilma af Klintin öljymaalausta. Kaikki teokset kuuluvat edellä mainittujen Temppelimaalauksien eri sarjoihin: kolme Kyyhkynen-sarjaan, kaksi Evoluutio-sarjaan ja yksi Suuret figuurimaalaukset -sarjaan. Ja kaikki ovat lainassa Hilma af Klintin säätiöltä, sillä Ateneumin/Kansallisgallerian omissa kokoelmissa ei ole yhtään ruotsalaistaiteilijan teosta, kuten ei monessa muussakaan eurooppalaisessa museossa.
Alkuun ohitin Ateneumissa olleet Hilman maalaukset aika nopeasti ”tuohan on tuota abstraktia eikä oikein minua varten…”. Mutta käydessäni näyttelyssä toiseen kertaan pysähdyin rauhassa varta vasten katsomaan ja tutkimaan Hilman tauluja, ja aloin pitää niistä yhä enemmän :)
Etenkin Kyyhkynen nro 1 vuodelta 1915 ja vähän myös Evoluutio nro 8 vuodelta 1908 alkoivat kiehtoa minua. Ja kahden muun Kyyhkynen-sarjaan kuuluvan teoksen keskiössä olevat pikkupiperrökset alkoivat vähintään hymyilyttää…
Evoluutio, nro 8, 1908
Evoluutio, nro 13, 1908
Suuret figuurimaalaukset, nro 4, 1907
Kyyhkynen, nro 13, 1915
Yksityiskohta edellisestä
Kyyhkynen, nro 12, 1915
Yksityiskohta edellisestä


















































