”Minun herran ja minun jumalan ristiin naulittiin, kuoletettiin ja haudattiin.”
Lohjan Pyhän Laurin kirkko hurmaa upeilla seinä- ja kattomaalauksillaan, kuten eilen kirjoitin (täällä). Muita koristeita tai taideteoksia kirkossa on vähän. Nykyisen alttarin edessä katseen vangitsee puinen krusifiksi ja kirkkosalin takaosaa hallitsee pääsisäänkäynnin yläpuolella olevat nykyaikaiset urut.
Kookas ja sopusuhtainen ristiinnaulitun kuva on 1400-luvulta ja ilmeisesti valmistettu Turussa. Urkujen ja mustanpuhuvan lehterin arkkitehtoninen muotoilu on puolestaan vuodelta 1985 ja arkkitehti Ola Laihon (s.1934) käsialaa.
Seisoessa Pyhän Laurin kirkon ovella ei voi olla huomaamatta vastapäisellä seinällä olevaa isokokoista, tummaa maalausta. Se on kirkkosalin ainoa maalaus, joka on kehystetty ja jopa tekstitetty :) Tämän nimeämättömän ja signeeraamattoman alttaritaulun on tehnyt taidemaalari Margareta Capsia, joka syntyi Tukholmassa, mutta mentyään 1719 naimisiin muutti ensin Vaasaan ja myöhemmin Turkuun.
Pyhän Laurin kirkossa Margareta Capsian maalaus ei roikkunut tavanomaisesti kirkon kuorissa olevan alttarin yläpuolella. Keskiajalla ei ollut tapana sijoittaa vain yhtä alttaria kuorin perälle - kuten nykyisin, vaan kirkoissa oli useita pieniä alttareita eri puolilla salia. Yksi pääalttari mahdollisine alttaritauluineen vakiintui vasta myöhemmin.
Margareta Capsia (1682-1759) oli pitkälti yli 30-vuotias, kun hän synnyinkaupungissaan tutustui tulevaan mieheensä, vaasalaiseen Jaakko Gaveliniin (1685-1750). Mies oli paennut Tukholmaan Suomen puolella riehuvaa ruttoa ja isovihaa. Varmistin itselleni, että ns. isovihalla tarkoitetaan Suuren Pohjan sodan aikaista Venäjän miehitystä Suomessa (1713-1721). Huolimatta siitä, että aviomies oli kouluttautunut papiksi Margareta jatkoi työtään taidemaalarina maalaten pääasiassa alttaritauluja ja kirkonmiesten muotokuvia. Maalauksillaan vaimo ansaitsi enemmän kuin rovastiksi ylennyt miehensä, mikä 1700-luvulla oli erittäin harvinaista - tosin vaimon palkkiot kirjattiin aviomiehen nimiin.
Margareta Capsiaa pidetään Suomen ensimmäisenä naistaiteilijana ja 1700-luvun etevimpänä suomalaisena kirkkomaalarina. Olen aiemmin kirjoittanut kirkkomaalarina 1800-luvulla työskennelleestä naisesta, Aleksandra Frosterus-Ståltinista (1837-1916), jonka alttaritauluun tutustuin Karjalohjan kirkossa (täällä ja täällä).
Tykkäsin Capsian maalauksesta, joka vahvoine väreineen toi jännää kontrastia seinämaalausten levollisiin väreihin. Tosin mietitytti, olivatko kehysten suomenkieliset tekstitkin 1700-luvulta?
Pylväiden välissä näkyy Margareta Capsian alttaritaulu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti