Kutsuva ja viihtyisä paikka, jossa maukas, luovuudella tehty ruoka, maailman ihanin nuori tarjoilija ja ilmeisen osaava kokki. Tätä kaikkea on Helsingin Tuomiokirkon vieressä Sofiankadulla jokin aika sitten avattu pikkuruinen Gohan.
Paikkaa on kehuttu, eikä turhaan. Meitäkin kahta mummoa kohdeltiin kuin kukkaa kämmenellä. Ja kun Parasystävä vielä intoutui tilaamaan paikan hittiä eli sakea, ei hänen ja nuoren tarjoilijan sakekeskustelusta tahtonut tulla loppua.
Gohanissa kaikki syö samaa, ja koko setti tuodaan yhdellä kertaa ruokailijan eteen. On kuulemma japanilainen tapa. Menu on lounaalla ja illallisella eri, ja se vaihtuu päivittäin. Keskiviikkon lounaalla söimme fermentoitua porkkanakeittoa (hyvää), kermaista possupataa (superhyvää) lipstikalla maustetun perunamuusin (taivaallisen hyvää) ja luumu-sellerisalaattin (hyvää) kanssa ja lopuksi tattari creme patissier (?) -nimistä moussea (hyvää). Eli kaikki maistui ja kaikkea oli sopivasti ja riittävästi.
Herkuttelun lisäksi mummot ehtivät esitellä kännykän videoilta toisilleen lastenlasten uusia taitoja, kuten Voiton sorminäppäryyttä paperisärvetin avaamisessa, Armaksen piiloutumista pahvilaatikkoon ja Maxin nuotissa pysyvää laulamista - ja yhden aikuisen lapsen uutta Lontoon kämppää. Jossain välissä nuori tarjoilijamme ehti vielä selvittää, että Gohan on japania ja tarkoittaa riisiä ja ateriaa.
Gohaniin palataan - ehdottomasti.
Neljä kahden hengen, yksi neljän hengen ja yksi kuuden hengen pöytä sekä baaritiski.
Keskiviikon lounastarjotin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti