Viimein sain toteutettua yhden toiveeni, kun pääsin käymään kahden tyttäreni kanssa Nizzan ja Monacon välissä sijaitsevassa Villa Ephrussi de Rothschildissa (täällä). Paronitar Beatrice de Rothschild rakennutti vuosina 1905-12 tämän puutarhan ympäröimän jännittävän huvilan perittyään jättiomaisuuden pankkiiri-isältään. Paronitar haali huvilalle arvokkaita perintöhuonekaluja ja vanhaa taidetta ympäri Eurooppaa. Upealla paikalla sijaitseva huvila toimi kymmenisen vuotta paronittaren talviasuntona, minkä jälkeen villan käyttö oli vähäistä.
Vuonna 1933 paronitar testamenttasi huvilan taide-esineineen ja puutarhoineen Ranskan kaunotaiteiden akatemialle (Academie des Beaux-Arts), joka on johtava taiteen instituutio Ranskassa. Vuosien kuluessa huvila ja puutarha pääsivät hapasti rapistumaan. Kunnostuksen jälkeen ne avattiin yleisölle 1990-luvun alussa.
Vaaleanpunainen huvila mielenkiintoisine - jopa hullunkurisine sisustuksineen ja monimuotoisine puutarhoineen lumosi minut täysin. Huvila on rakennettu Cap Ferratin niemen kapeimmalle kohdalle, joten puutarhasta ja useista huvilan huoneista sai ihailla kahteen suuntaan avautuvaa hienoa merinäköalaa. Yhdeksästä erilaisesta puutarhasta tykästyin etenkin espanjalaiseen puutarhaan, joka vielä lokakuussa oli parhaimmillaan. Myös eksoottinen kaktuspuutarha ja ranskalaisen puutarhan klassisen musiikin tahtiin tanssivat suihkulähteet jäivät mieleen.
Huvilassa huomioni kiinnittyi mm. pieniin koristeellisiin nojatuoleihin, jotka paronitar oli teettänyt kahdelle lempikoiralleen :):) Ja Kiinasta tuotuihin pariinkymmeneen pikkuriikkiseen naisten silkkikenkään. Ne muistuttivat tuhatvuotisesta aasialaisesta kauneusihanteesta, joka edellytti että pikkutyttöjen varpaat väkivaltaisesti taitettiin ja sidottiin jalkapohjan alle. Näin jalkaterä säilyi aikuisenakin varhaislapsuuden mitoissa eli alle 10 senttisenä - ihannepituus oli 8 cm. Tapa jatkui osassa Kiinaa aina Maon valtaantuloon eli vuoteen 1949 asti.
Puutarhaseikkailun jälkeen istuuduimme Villan ulkoilmaravintolaan salaattilounaalle. Vaihtoehtona olisi ollut istua okranvärisessä pyöreässä teehuoneessa, mutta auringon helliessä valitsimme ulkoilman...
Tonnikalaa ja pastasalaattia Villan ulkoilmaravintolassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti