Cucaracha edustaa minulle rumban ydintä - lyhyen rumbakokemukseni perusteella. Sulava ja pehmeä, mutta samalla sähäkän rytmikäs lantion pyöritysliike, joka heijastuu, säteilee ja tuntuu koko kehossa - liikuttaen vaivihkaa koko kroppaa ja saaden musiikin resonoimaan joka solussa. Ja kaiken kukkuraksi yhdessä toisen ihmisen kanssa.
Netistä löytyy useita fb-klippejä, joista cucarachan teknisiä yksityiskohtia voi peilin edessä harjoitella. Cucaracha tarkoittaa suomeksi torakkaa, ja liikkeen tulisi muistuttaa jalan naulitsemista lattiaan - liikettä, jolla torkkuva torakka murskataan päkiän alle. Helppohan se on sanoa...
Jos nainen lähtee liikkeelle vas jalalla, niin paino on ensin oik tukijalalla, oik lantio edessä ja vas jalka ilmavasti oik jalan vieressä. Tämän jälkeen vas jalalla astutaan askeleen mitan vasemmalle painon siirtyessä myös vasemmalle, ja oik jalan pysyessä kuitenkin kevyesti entisellä paikallaan - kotipesässä kuten Jyrki sanoo. Lopuksi liike/paino palaa oik tukijalan päälle ja vas jalka vedetään takaisin oik viereen, ja paino siirretään vas jalan päälle vas lantion pyörähtäessä eteen. Sama toistetaan oik puolelle oik jalalla vas jalan toimiessa tukijalkana kotipesässä. Ja lantio kiertää kahdeksikon muotoista rataa.
Eilen Jyrki yritti opettaa cucarachaa Myyrmäen alkeisjatkoryhmäläisille. Olikohan kukaan muu kuin minä välillä huuli pyöreenä? Onneksi porukassa oli nuori nainen, joka hallitsi useimmat rumban kiemurat ja tanssi lumoavan kauniisti ja sulavasti. Kun väsähdin harjoittelemaan lantion pyöritystä, saatoin ihaillen (ja vähän kadehtienkin) katsella tämän tanssitaiturin liikehdintää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti