Aloitin blogikirjoittamisen runsas 1,5 vuotta sitten, kun elämässäni tapahtui yllättäviä mullistuksia. Olen kirjoittanut lähinnä itselleni. Huomioinut elämäni pieniä, mutta hienoja hetkiä. Se on lisännyt iloa elämässäni. Ja yllättäen tuonut myös joitakin blogituttuja, joiden kanssa on ollut kiva vaihtaa ajatuksia.
Nyt elämä kulkee jo tasaisempaa tahtia. Blogikirjoittelu on onnistunut tehtävässään. Huomioin edelleen pieniä asioita - onnistumisia ja iloja - aiempaa enemmän. Nyt olen alkanut kaivata päiväkirjamaisempaa kirjoittamista. Rehellisempää omien ajatusten ja tunteiden kirjaamista. Avautumista, kuten nykyään sanotaan. Mutta toistaiseksi en halua avautua julkisesti, vaan aion jatkaa kirjoitteluani omassa päiväkirjassani. Kansien välissä ja käsin. Toistaiseksi ainakin. Silloin tällöin saatan joitakin postauksia laittaa tänne blogiinikin. Mutta katsotaan.
Rakkaat vesselit - kaksi- ja kolmevuotiaat tyttärenpojat. Vuodenikäinen Muru - maailman paras käppänä. Ja paritanssi - foksi, fusku, tango ja valssi. Siinä nykyisen elämäni kolme parasta. Kun lisätään vielä kävelyt Ukin seurassa, jutustelut Siskon kanssa ja vehreä, holtiton puutarhani. Paljon enempää ei Mummi tarvitse, joten niillä jatketaan.
Voi, käy joskus kuitenkin vaikka kertomassa, miten se kirjoittaminen sujuu! Jätä ovi auki tänne.
VastaaPoistaMinusta on ollut kiva jutustella sinun kanssasi, Inna! Ja minähän se olen sinua elämäkertakirjoittamisen suuntaan kannustanut, koska pidän niin sinun tyylistäsi.
Kuten olet jo huomannut, en sittenkään malta kokonaan lopettaa - vielä. Huomaan että ainakin omaksi muistoksi jotain on kiva kirjata kuvien kera.
PoistaTanssi vaan!
VastaaPoistaVälillä voittaa ajatus "olen liian vanha tähän iloon" Onneksi tyrehdyttelen ajatusta välillä onnistuneesti.
PoistaHyvät blogin korvaavat asiat on sinulla. Tanssi on ehdoton ykkönen. Ja kun lisäät listaan vielä buggan ja lattarit, niin ilta onkin täynnä tanssia. Ja nuo lapsenlapset, kiva heidän juttuja ja tekosia on seurata. + kävelyt ynnä muut.
VastaaPoistaOikein hyvää päiväkirja-kesää.
Jos vielä joskus käyt täällä, niin kerropasinä pidempiaikaisena ja ilmeisestikin nuorempana tanssinharrastajana, kehtaako vanhempikin yrittää. Tämän ajatuksen kanssa taistelen koko ajan. Vaikka iloitsen oppimisestani valtavasti, mutta sitten taas jään tuijottamaan roikkuvia alleja ja hitaita käännöksiäni.
Poista