Mummi oli laulutunnilla, yksinlaulua opettajan kanssa. Oli vähä höhlä olo, mutta ope tuki. Sanoi että pysyn ihan hyvin äänessä ja voin mennä vaikka kuoroon, kun kerroin että kuorolaulu on ollut yksi nuoruuteni kariutunut haave. Lauluavain on paikka jossa ei-laulutaitoisia opetetaan löytämään laulun ilo, yksin tai ryhmissä tai vaikka kuorossa. Jatkan opettelua, vaikka ääni tärisee ja kurkkua kuristaa.
Johanna pyysi minua mukaan ompeluseuraan. Joukko ahkeria naisia tapasi tällä kertaa Tikkurilassa. Olipa hesalaisen vaikea löytää perille vain paperikartalla. Kahdesti kysyin neuvoa ja sain ystävällisiä ohjeita. Mummi on jo mummo, niin se vain on; vastaajat teitittelivät kohteliaasti. Perillä kaksi kutoi villatakkia lapsenlapsille, joista toinen oli vasta viikon vanha. Yksi näpersi erikoista palapäiväpeittoa, yksi kirjoneuleisia hiihtosäärystimiä ja yksi opetteli tekemään sukan kantapäätä. Yksi ompeluseuralaisista oli tuonut näytille kaksi sulosta nallea, jotka hän oli tehnyt nallekurssilla vanhoista kutistetuista villapuseroista. Syötävän suloisia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti