Puutarhastelua

Puutarhastelua on yksi seuraamistani blogeista. En tiedä blogin kirjoittajasta, mutta itse koen olevani juuri puutarhastelija. Nautin hommasta, mutta tietoa ja kokemusta puuttuu. Ja välillä myös kärsivällisyyttä tehdä hommat riittävän huolella.

Liekö liian aikaisin, mutta nyt annan seitsemän onnistuneesti talvehtineen pelarkuni lähteä kasvuun. Aloitin kastelun ja lisäsin ruukkuihin uutta multaa. Lähes samanverran pelarkuneja mätäni tai kuivui talven aikana. Minulla ei ole ideaalista talvehtimispaikkaa, vaan kasvit joutuvat talvehtimaan valossa ja huoneenlämmössä. Onneksi edes nämä säilyivät, pari enemmän kuin edellisvuonna, jolloin yritin talvehtimista ekaa kertaa.

Yhdessä ruukussa on peräti lajimerkki "koristelehtinen Distinction v.1874". Sen olen ostanut toissa kesänä Salon torin pelargonia-myyjältä, ekspertiltä. Se ja kaksi suurinta ovat nyt talvehtineet jo kaksi talvea!!

Pääsiäistä kohti 1

Kaivoin jo esiin ensimmäiset pääsiäiskoristeet tai pitäisi ehkä sanoa lähes ainoan pääsiäiskoristeen. Kuten joulutähden kanssa niin perinteinen noitakin ripustetaan ruokapöydän ikkunaan jo hyvissä ajoin, mutta poistetaan heti pääsiäispyhien jälkeen.

Pääsiäisnoidan lisäksi meillä on nykyään usein vain maljakot täynnä silmuillaan olevia erilaisia oksia ja keväänkeltaisia kukkia, narsisseja ja tulppaaneja. Ja tietysti naapurin lasten tekemiä virpomisoksia. Ehkä tänä vuonna ensi kertaa myös pikkumiesten tekemiä?

Pääsiäisnoita on ostettu vuosia sitten ihanalta Salon torilta. Eikä maksanut paljon kun ajattelee työmäärää, pitsialushousuja muun muassa. Samanlainen, mutta erilainen noita-akka odottaa mökillä tuvan ikkunaan ripustamista.

Vanhojen otsikkokuvien arkisto

En millään olisi halunnut luopua aiemmasta otsikkokuvasta. Se oli tullut jo omaksi, rakkaaksi. Lopulta viimesyksyinen kuva mökiltä alkoi tuntua menneen talven lumilta. Korvasin sen talvisemmalla kuvalla, jonka otin Suomusjärven Kivihovissa lauantaina odotellessani Express-bussia Helsinkiin.

Express-vuoro Turusta Helsinkiin oli Suomusjärven kohdalla myöhässä jo 10 min, jolloin paikalle kurvasi Onnibussien auto. Hyppäsin kyytiin ja pääsin Hesaan huomattavasti halvemmalla ja ilokseni huomasin että myös nopeammin. Onnibussit sai uuden vakiasiakkaan kesäksi! Tutkin heti tarkkaan että sen aikataulut sopivat juuri kesäisiin kaupunkimatkoihini. 



Jälleen mökillä

Kaunein talvi/kevätaurinko ikinä. Pakko palata mökille ja kotiutua kaupunkiin vasta maanantaina. Viime yö meni siis kaupungissa pikkumiesten kanssa. Olin unohtanut, miten tehokkaasti metrinmittainen valtaa parisängyn, käsiä ja jalkoja tuntui olevan joka suunnassa. Jopa kaikki tyynyt olivat aina pikkumiehen alla.

Kaksivuotiaan piti olla levottomampi ja yksivuotiaan rauhallisempi nukkuja. Mummolassa roolit vaihtuivat: vanhempi nukkui levollisesti poski Mummin tyynyllä ja nuorempi heräili useamman kerran säälittävään itkuun. Liekö syynä outous, elämän ensimmäinen yö ilman äitiä ja isää. Mutta aamulla herätessä hymy oli taas herkässä.

Ukin lempituoli on uhannut pakkasia ja varttoo kevättä ja uskollista ystäväänsä.

Suku passissa

Yksivuotias ja kaksivuotias ovat sammuneet. Pienempi matkasänkyyn ja suurempi Ukin sänkyyn Mummin viereen. Pikkumiehet ovat 24 tuntia Mummin ja apujoukkojen hoidossa. Päivällä apuna olivat opiskelijaPoika ja pikkuH, illalla isoTäti eli Mummin Sisko. Yksin en olisi selvinnytkään, koska Ukki ja Juniori ovat Koiran kanssa maalla nauttimasta upeista kevättalven päivistä.

Hauskinta oli juosta ympyrää olohuoneen ja keittiön välillä isoTädin ajaessa perässä ja mennä piirissä ja laulaa Mummin kanssa Piirii pieni pyörii, etenkin "kengän kannat kookoo" hauskuttaa jatkuvasti. Ja syödä mintunmakuista keksijäätelöä opiskelijaPojan kanssa. Ja soittaa vanhaa rikkinäistä kitaraa, "bassoa" isoTädin ja pikkuH:n johdolla.

Luettiin myös Aulikki Miettisen Kaisa-mummin yövieraat ja Lawrense&Reinolds: Samun rakkaat.

Naistenpäivän muisto

Mummin mummilla eli Alma-pikkumummilla oli aina työ käsissään. Lähes kuolemaansa (98 v) asti hän teki käsitöitä. Meille lapsenlapsille hän kutoi 1960-luvulla monimutkaisia norjalaisia villapuseroita ja mm. twiggy-minimekkoja.

Vuosikymmenestä toiseen pikkumummin suosikkityönä säilyi kuitenkin 10x10 cm palaset, joista koottiin peittoja, sängynpeitteitä, tuolinpäällysiä ym. Langat palasiin pikkumummi sai pääasiassa purkamalla rikkinäisiä neuleita ja poimimalla talteen ja pesemällä kaikki mm. kadulta löytämänsä langanpätkät.

Aurinkoa ennen tuiskua

Onneksi ehdittiin lähteä kohti mökkiä ennen iltapäivän tuiskua ja kolarisumaa. Törmäsimme tuiskuun Nummi-Pusulan kohdalla, mutta jo mökillä paistoi taas aurinko kuten lähtiessä Helsingistä.

Savukalan jälkeen odottelemme saunaa puhelinlankoja kuunnellen. Perinteistä ei poiketa. Aamulla takaisin kaupunkiin pikkumiehiä hoitamaan. Yksivuotiaskin tulee ekaa kertaa yöksi mummolaan. Toivotaan että poikien äitiä jännittää vähemmän kuin Mummia.

Saukkolan K-kaupasta ostettiin kevään ensimmäiset narsissit.

Tupu-joutsen

Kanavalenkin varteen on nyt kiinnitetty lappu, jossa Pertti kertoo yksinäisen joutsenen kohtalosta. Seuraajat ovat näemmä nimenneet linnun Tupuksi. Viestin mukaan lintubongarit tietävät, että Tupun vanhemmat ovat 2.3. hakeneet sen luokseen Lauttasaareen. Yksinäinen lintu ei ole enää yksinäinen. Oispa ihmiselämäkin näin onnellista.

Alla Lissu Kaivolehdon ottama kuva, joka on julkaistu Värtsilän verkkolehdessä 17.1.2013.

Sukuun tullut

Pikkumies rakastaa lintuja, lumitöitä ja lukemista. Ja Mummi rakastaa pikkumiestä.

Lontoon Tytön kerroskämppä

Tytön vuokrakämppä on monikansallisessa Itä-Lontoossa Arsenalin jalkapallokentän vieressä. Varoitteli minua alueen nuhruisuudesta. Ehkä ennakkomielikuvieni takia alue oli minusta ihan ok, tosin liikuimme vain päiväsaikaan. Asunto on ihana kolmikerroksinen kapea englantilais"rivitalo". Alakerrassa olohuone ja keittiö (jossa parveke takapihan viljelystonteille, tosin aika hunnigolla), toisessa kerroksessa kaksi makuuhuonetta (toinen kämppiksen) ja ylimmässä kerroksessa, jyrkkien rappujen päässä ikkunallinen kylpyhuone.

Englantilaiseen tapaan vakikämppis säätää asunnon lämmityksen aina 14 asteeseen. Tytöllä omassa huoneessa salainen lisälämmitin, mutta aamuisin luin olohuoneessa ulkotakkiin ja kaulaliinaan kääriytyneenä. Mutta kämppis ei antanut periksi " näin on Briteissä". Muutenkin taitaa olla aika äkkiväärä seuralainen. Harmi, koska kämppä on Tytön mieleen.