Ehkä jopa yllättäen olen viihtynyt tosi hyvin mökillä myös näinä alkutalven pimeimpinä päivinä, joita aiemmin olen kammoksunut. Tosin Espanjan valon jälkeen olen elänyt Suomen pimeyttä vasta puolitoista viikkoa ja koko sen ajan minulla on myös ollut enemmän tai vähemmän seuraa, ja mieluista seuraa.
Viimeiset seuralaiset - Lontoontyttö ja Love-kissa (täällä) - lähtivät mökiltä vasta eilen. Ja tänään minä matkaankin jo eteenpäin - Tyttärien Tilalle Merimaskuun hoitamaan Opiskelijatytön 1,5-vuotiasta esikoista. Joten ehkä en voi vielä päätellä, että olisin alkanut viihtyä loppusyksyn ja alkutalven pimeydessä...
Mutta kaunista pimeyden keskellä on - myös sisällä :) Ehkä kysymys on vain näkökulmasta tai kuvakulmasta…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti