Ensimmäisenä Sunilan selluloosatehtaan asuinalueelle valmistui johtajan asunto edustustiloineen - 450 neliöinen, vaaleaksi rapattu kaksikerroksinen merenrantatalo. Kantolaksi nimetyn tiilitalon ensimmäiset ja myös pitkäaikaisimmat asukkaat olivat ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi valittu diplomi-insinööri Lauri Kanto (1888-1966) vaimonsa - kansakoulunopettajaksi kouluttautuneen Ellenin (1884-1951) - kanssa.
Pariskunta asui Kantolassa lähes 25 vuotta - aina vuoteen 1961 asti, jolloin Lauri Kanto 73-vuotiaana jäi eläkkeelle. Alkuvuosina talossa saattoi asua myös joku perheen kolmesta lapsesta - Matti, Anna-Greta tai Kai-Jorma - jotka vanhempien muuttaessa olivat iältään kahdenkymmenen molemmin puolin.
Kotkan kaupungin omistukseen Kantola siirtyi 1980-luvun alussa eikä sitä sen jälkeen ole käytetty asuntona. Nykyään rakennusta on kunnostettu ja se toimii lähinnä juhla- ja edustustilana. Kantolassa ei ole enää alkuperäisiä huonekaluja, tosin talo on suurelta osalta sisustettu Artekin huonekaluilla - ja Johanna Gullichenin tekstiileillä.
Parasta Kantolassa oli alakerran edustustilan lasinen ikkunasyvennys, ja tylsintä luotaantyöntävä ja karu sisäänkäynti, joka vielä jostain kumman syystä oli liputettu… Onneksi eteisessä - heti ulko-oven sisäpuolella - tila muuttui edes vähän kutsuvammaksi ja lämpimämmäksi :)
Kantolan avoimet ovet oli osa viime viikonlopun Sunilan Aalto-talot 2025 -yleisötapahtumaa Kotkassa (täällä). Kantola kokonaisuutena oli pettymys, mutta kaikki muu Sunillassa viehätti silmää ja lämmitti mieltä, kuten aiemmin olen jo kirjoittanut :)
Eteisen jälkeisestä keskihallista johti leveät portaat
tuttuine puukaiteineen varsinaiseen asuinkerrokseen.
Alakerran edustustilaa kaunisti yksinkertainen takka ja leveä ikkunalauta sekä
lasiseinää muistuttavat ikkunat isolle nurmikkopihalle ja merenlahdelle.
Aallon tuttuja pylväitä rottinkikoristeilla.
Edustustilan ikkunanurkkaus ja taaempana katettu ulkoterassi merelle päin.
Kylpyhuoneen turkoosit mosaiikit olivat arkkitehti Bertil Gripenbergin (1920-2013) käsialaa.
Hän vastasi alueen rakennusten arkkitehtuurista Alvar Aallon jälkeen 1960-luvulta alkaen.
Arkkitehdin puumerkki pääsisäänkäynnin vieressä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti